Hae tästä blogista

sunnuntai 30. marraskuuta 2008

Adventti-iltana

Adventtina alkaa se oikea joulun odotus. Illalla on mukavaa sytyttää kynttilöitä ja kuunnella jouluista musiikkia. Ajatella - yksi jouluista on taas kohta ohi ja alkaa kevään ja valon odotus. Tämä pimeä käy välillä voimille ja väsyttää. Mutta onneksi on lunta edes vähän ja valot sisällä.

Kävimme kaukaisten vieraidemme kanssa Vuokatissa viikonloppuna ja siellä Kainuussa se vasta pimeää onkin. Päivä on siellä vieläkin lyhyempi ja Lapissahan päivää ei ole lainkaan. Vieraamme, joka oli ensimmäistä kertaa Suomessa, oli jo loppuviikosta täysin kulttuurishokissa, uupunut ja ihmeissään Suomesta ja suomalaisuudesta. Kylmä, pimeys, aikaero, erilaiset ruuat ja omituiset tavat saivat nuoren miehen elämän päälaelleen. Hyppääminen jäiseen veteen savusaunasta taisi aiheuttaa kurkkukipua ja oudoista ruuista meni vatsa epäkuntoon. Mutta lumi oli hienon näköistä. Vaikeinta oli kolmenkymmenen asteen lämmöstä tulleen nuoren aussin tajuta, että kaulaliina ja villapaita olisi tosiaan täällä kylmässä tarpeen, eivätkä ne paljon lämmitä, jos ne ovat matkalaukussa. Kaliforniassa niitä ei enää tarvitse. Mutta hauskaa seuraa australialaiset ovat ja rentoa porukkaa. Viikko heidän kanssaan oli kuin olisi vieraillut toisella puolen maapalloa.

torstai 27. marraskuuta 2008

Apina-englantia!?

Vieraamme kaukaisesta Australiasta ovat saaneet kuulla perheemme vanhempien apinaenglantia lähes viikon ajan. Nuoremmat puhuvat tietysti hyvää sujuvaa kieltä, koska opetus ja kielenopinnot ovat toista luokkaa koulussa, kuin meillä vanhemmilla 40 vuotta sitten! Myös vaihtarivuosi jenkkilässä auttaa hieman. Mutta eivät nämä vieraamme valita, koska emme mekään valita, jos emme ymmärrä aina heidän omaa murrettaan. Tuntuu, että kaikki on uutta ja ihmeellistä varsinkin nuorelle miehelle, joka näkee kunnolla eka kerran pakkasta ja lunta. Pimeys ja kylmä vain väsyttää jo fyysisesti, se aiheuttaa stressiä, joka pistää elimistön koetukselle. Aikaerokin on 12 tuntia, joten välillä väsyttää. Me suomalaisethan olemme tottuneet tähän pimeään ja lumi tekee jo elon ihan toiseksi. Vieraamme ovat ihastuneet erityiesti saunaan, he saunovat joka päivä. Mutta lumeen emme saaneet heitä kierimään saunan jälkeen! Emmekä ulos vilvoittelemaan saunasta.


Pakkanen ja lumi on hieno juttu pitkästä aikaa. Tänään paistoi aurinko jo monta tuntia. Ei edes tuntunut marraskuulta. Kuopio on hieno kaupunki, jota voi esitellä vieraille vaikkapa marraskuussa. Huomenna suuntaamme Katinkultaan hiihtämään ja laskettelemaan viikonlopuksi. Apinan englannilla koetamme yhdessä pärjäillä, vaikka Lenita siitä meitä taas moitti. Viis siitä, jos on hauskaa ja leppoisaa yhdessä muutenkin.

sunnuntai 23. marraskuuta 2008

Lunta tupaan!

Sananmukaisesti, kun menin ulos koiran kanssa, lunta tuli tupaan eli sisälle tuprahtaen. Talvimyrsky yllätti, koska eihän talven pitänyt tulla vielä, vaan vasta tammikuussa, kuten viime vuonna ja edellisenä. No, en aivan vielä ole vakuuttunut kasvihuoneilmiöstä täysin, uskon enemmänkin normaaliin säiden vaihteluun maapallolla, jota on tapahtunut kautta säähistorian. - Silti kuluttamista voi vähentää, autoilua järkeistää, päästöjä puhdistaa, jotta maapallomme pelastuu!! Ensi kerran sain tehdä hikipäässä lumitöitä, hyötyliikunta siinä muodossa alkaa taas. Mukavaa siis kun saimme talven, on jotain erilaista esitellä vieraillemme, jotka tulevat viikoksi kotiimme Australiasta, jossa on taas parhaimmat hellekelit.

torstai 20. marraskuuta 2008

Kuopio tuhlaa ja säästää


On se kummallista, vaikka oma elämä on aivan kunnossa, niin silti sitä on todella vihainen. Tällä hetkellä suututtaa eniten Kuopion rahatalous ja sen käsittämätön hoito. Olen oikeutettu mielestäni esittämään raskastakin kritiikkiä aiheesta, koska maksamme veroja ensin omasta palkastamme ja sitten saamme maksaa yrityksemme puolesta kaksi kertaa kuukaudessa eli käytännössä kolme kertaa kuukaudessa verotus nipistää työtäkevää yrittäjää! Veronmaksajalla on oikeus toivoa tälle rahamäärälle järkevämpää käyttöä. Niin - peruspalvelut tulisi ensin taata, kuten päivähoito, koulutus, vanhustenhoito, terveydenhoito. Kunnon palkat ainakin kaupungintyöntekijöille. Nyt ollaan menossa kohti kahden viikon lamautusta ensi vuonna. Järjetöntä! Lauantaina on kaupungin työntekijöiden mielenosoitus, se on tosi hyvä.
Niin, miksi ei osata hoitaa taloutta? Kyllä kaupunginjohtaja, joka on farmaseutti koulutukseltaan, on osasyyllinen. Kaupungin kassanhoidon tulisi olla ammattimaista, eikä rahaa voi yhteisestä kassasta ottaa mihin vain ajattelematta seurauksia. Haluaisinpa nähdä sen viimeisen tilinpäätöksen, mistä ilmenisi kaikki ne lounaat, matkat ympäri maailmaa, seminaarit, projektit, kestitykset, miten paljon niihin rahaa meni vuosi sitten? Jos yritys tekee matkan tai tarjoaa kestitystä, sen pitää tuottaa tavalla tai toisella. Vaadin tilinpäätöstä julkiseksi, siten että siitä näkyisivät tarkkaan kaikki kaupungin menot.

tiistai 18. marraskuuta 2008

Villi maailma

Kun tällä hetkellä lukee uutisia, kaikkialla tapahtuu asioita, joita ei välillä voi sulattaa. Lama koettelee meitä kaikkia, pitää miettiä mitä kulutan, miten kulutan, kulutanko maailmaa. Kasvatusasiat mietityttävät myös, miten saan lapsistani vahvoja ja hyviä ihmisiä. Väkivalta rehottaa joka paikassa, tänään jo Oulun yliopiston luentosalissa! Kun olimme sunnuntaina katsomassa James Bondia, mietin sitäkin väkivaltaa, joka siinä esitetään sankarille kuuluvana. Judi Dench oli silti hyvä näyttelijä. Ja olihan se Daniel Craig sopiva osaansa. Miten se väkivallan katsominen vaikuttaa nuoriin? Ihmisiä tapetaan kuin kärpäsiä! Maailma on aika levoton paikka - välillä. Onneksi täällä maalaiskaupungissa on aika turvassa, vai onkohan sittenkään? - Tänä aamuna oli silti taas ihanaa herätä valkoiseen puhtaan lumiseen maisemaan! Ja onnea Jyrki-boy, olet Financial Timesin mielestäkin oiva rahaministerimme EU:ssa!

maanantai 17. marraskuuta 2008

Talvi taisi tulla!

Ups! Nyt meillä on Kuopiossa talvi! Eilen satoi lunta, ei paljoa, mutta ensilumi kuitenkin. Tänään on oikein pakkaspäivä, ensimmäinen talvelta tuntuva kylmä ja aurinkoinen päivä. On kyllä tosi kivaa, kun tulee oikea talvi, saa laittaa talvivaatteita taas päälle. Kaulaliinaa, pipoa, lapasia, villavaatteita pitää kaivaa nyt kaappien kätköistä esille. Onpas tosi kivaa! Jätte rolig! Saa lämmittää uunia ja nautiskella tulen ääressä halkojen rätinää kuunnellen. Joulun tulokin tuntuu paljon hauskemmalta, kun on pakkanen. Nyt alkoi joulukoristeiden vääntö luontomateriaaleista. Tänä vuonna kokeilenkin sammalta ensimmäisen kerran kaniverkon avulla. Tervetuloa talvi!

keskiviikko 12. marraskuuta 2008

Mörkömaa

Suomi on kuin mikäkin mörkömaa tähän aikaan vuodesta. Mörklandia! Kun valoa ei näe kunnolla koko päivänä, maistuu sisäelämä. Pieni vanha koirammekaan ei halua ulos ainakaan jos sataa. Pimeä jopa pelottaa sitä ressua. Onnellisia me sisällä työtä tekevät. Mutta on olemassa joukko ihmisiä, jotka joutuvat tekemään työtä ja yleensä raskasta työtä säässä kuin säässä. Heitä on rakennuksilla, metsässä, katutöissä, torilla, päiväkodeissa ja vaikkapa kalastajina.


Aamulla katsoin, kun lähdin töihin ajelemaan puoli yhdeksän maissa, kun perhepäivähoitajat olivat jo lapsineen liikkeellä. Kolme hoitajaa luotsasi aika isoa porukkaa 1-5 vuotiaita. Kaikilla oli kurahousut päällä ja oltiin menossa suoraan leikkipuistoon. Muistan, kun nuorimmaisemme aloitti hoidon perhepäivähoitopaikassa ja oli aluksi oikein tyytyväinen. Marraskuussa hän alkoi protestoida hoitoon lähtöä aamuisin oikein tosissaan. Kyselin hoitajalta, mikä heidän päivärytminsä oli. Kun selvitimme asiaa, sain selville, että he olivat leikkipuistossa heti aamupuuron jälkeen noin. klo 9.00. Ehdotin, että eivätkö he tosiaan voisi keksiä sisällä jotain kivaa tekemistä, askartelua, piirtämistä, laulamista, ettei lasten tarvitsi olla kahta tuntia ulkona sateessa ja märässä säässä ja usein märissä vaipoissa. Kaipa asiaan tuli jonkin verran parannusta, kun aamuitkut loppuivat. Kannattaa jutella lastensa hoitajien kanssa siitäkin, mikä on päiväohjelma tähän aikaan vuodesta. Mielestäni lapsia ei tarvitse viedä ulos säällä kuin säällä. Muualla maailmassa sateella ollaan sisällä! Mutta Suomihan on tunnetusti raakalaisten maa.

sunnuntai 9. marraskuuta 2008

Hyvää isänpäivää!

Hyvää isänpäivää isät lähellä ja kaukana! Suomalainen isä on useimmiten hyvä isä lapsilleen. Hän välittää lapsistaan ja tekee työtään eniten juuri omien lastensa takia. Arvostan suomalaista isää, omaa ahkeraa maanviljelijäisääni, miestäni lasten isänä, mieheni isää eli toista ukkia, joka kävi sotaa ja menetti sen vuoksi terveytensä. Suomi on täynnä sankari-isiä, jotka uhraavat oman elämänsä perheen ja lasten vuoksi. Onnea ja jaksamista kaikki sankari-isät!
Sydäntäriipaisevaa oli kuulla viikonloppuna isää, joka kertoi yhä jatkuvasta erosurustaan. Hän kaipaa todella paljon lapsiaan, erityisesti nuorempia, joiden arkea hän ei enää pääse seuraamaan. Hän saa viettää illat yksin useimmiten ja miettiä, mitähän ne lapset tekevät. Uusi seurustelusuhde ei onnistunut, sekin painaa mieltä. Syyllisyys siitä, että olisi voinut tehdä kaiken toisin, ettei olisi menettänyt lapsiaan, on raskas kantaa. Nämä isät tarvitsevat tukea isänpäivänä. Heitäkin on hyvä muistaa myös muiden läheisten kuin perheenjäsenten.

tiistai 4. marraskuuta 2008

Lyhyt päivä

Tähän aikaan vuodesta päivä on liian lyhyt. Kun lähtee töistä kotiin, on jo pilkkosen pimeää. Mutta onneksi aika rientää vauhdilla, kun joulutohinat alkavat jo pikkuhiljaa. En oikein ymmärrä miksi jotkut suuttuvat liian aikaisista joulun merkeistä. Se on täysin asennekysymys!! Stressiä saa vaikka mistä, jos tahtoo. Yleensä ihmiset, joita joku ärsyttää, ovat kiukkuisia ja väsyneitä. Minusta on mukavaa, kun joulua alkaa jo näkyä. Ei kai siitä pulttia kannata ottaa. Päinvastoin, voihan siitä nauttia vaikkapa ostamalla mukavia joulun ajan lehtiä, joista saa kivan tunnelman pelkästään selaamalla ja katsomalla upeita jouluaiheisia kuvia. - Ostin eilen jo toisen jouluaiheisen lehden ja joulumusiikkia. Mukavaa pimeää aikaa vaikkapa jouluisen tunnelman kanssa ei voita mikään. Kohtuus tietysti kaikessa. Mutta kaamoksessa on kivatkin puolensa.

lauantai 1. marraskuuta 2008

Pyhäin päivä

On todella pimeää ja sateista. Suomi on kuin Mörkölandia. Ulkona on märkää ja kummitusmainen tunnelma. Me suomalaiset emme ole tottuneet vieläkään viettämään iloista kekriä tai halloweenia kovinkaan railakkaasti. Pyhäinpäivä on useimmille kaupungissa nykyisin synkistely tai kuolleiden muistelupäivä. Onneksi tuo amerikkalainen halloween-naamiaisjuhlinta tekee pikkuhiljaa tuloaan meillekin. Mikäpä sen hauskempaa kuin lasten naamiaiset, jossa saa pukeutua kauheannäköiseksi kummitukseksi. Kyllä se piristäisi monen vanhemmankin viikonloppua kerran vuodessa. Naamarit vaan päähän ja naapuriin!