Hae tästä blogista

keskiviikko 31. joulukuuta 2008

Hyvää Uutta Vuotta 2009!

Kaikille, jotka satutte eksymään tämän blogini sivuille, toivottelen paljon parempaa uutta vuotta 2009! Kaikesta huolimatta, nokka pystyyn ja menoksi! Ja hammasta purren purjeet ylös! Hauskoja aaton juhlia kaikille! toivottelee Anni Aatos

maanantai 29. joulukuuta 2008

Kirjojen maailmassa...

Joulun aikaan on ihanaa hiljentyä ja lukea tuolissa, sohvalla tai sängyllä. Tv:stä kyllä tulee koko ajan mielenkiintoista ohjelmaa, mutta eihän kukaan jaksa koko ajan toljottaa silmät pyöreinä. Tukka auki-sarja olisi voinut kyllä vielä jatkua, kerrankin oli sarja, jossa oli kauniita vaatteita, tyylikkäitä miljöitä ja hauskaa. - Parhaillaan luen kahta kirjaa vuorotellen, viime vuoden ja tämän vuoden Finlandialla palkittuja kirjoja. Hannu Väisäsen kuvaus Oulusta on mukavaa luettavaa ja nostalgista tunnelmaa täynnä. Mutta Sofi Oksasen Puhdistus tempaisi mukaansa tosi vauhdilla, vaikka se onkin ankea ja ikävistä asioista kertova kirja. Se on myös naisen kirja, feministin kirja. Kun kirja kuvaa elämää eri vuosikymmeniltä noinkin lähellä kuin Virossa, tulee välillä mieleen, että olisiko meilläkin naisten asiat noin heikosti, jos emme olisi itsenäisiä. Alakulo on valtava. Naisilla ei ole mitään arvoa ja heitä käytetään häikäilemättä hyväksi. Selviytymisen keinot ovat monet. Ollaan onnellisia tästä mitä meillä Suomessa on, vaikka lama pelottaa kaikkia. Jos itse kirjoittaisin kirjan, se olisi savolaista huumoria ja leppoisia ihmisiä täynnä. Ankeus ahdistaa varmaan kirjoittajaakin. Sofi purkaa ehkä sukunsa tuntoja ulos kirjassaan, joka on oikein. Menneisyys vaikuttaa vielä pitkään Virossa. Itsekin olen tavannut saarenmaalaisen, jonka isä oli piilossa 16 vuotta talon ullakolla, kun häneltä vietiin iso maatila kolhoosiksi. Puhdistus on vavisuttava kirja, kaikkien nuorten tulisi se lukea, niin tietävät jotain lähihistoriasta naapurissamme. Kommunistit eivät varmaan voi lukea tätä kirjaa tuntematta syyllisyyttä.

sunnuntai 28. joulukuuta 2008

Jouluviikko hurahti vauhdilla


Kuopiossa joulussa oli parasta lumi ja pakkanen. Tämä joulu jää mieliin lumisena jouluna pitkästä aikaa. Tänä aamuna pakkasta oli -8C ja jäät alkavat näköjään kestää, kun koiralenkillä näin rannasta katsellessa jonkun vanhemman miehen istuvan keskellä järveä kalassa -kai pilkkimässä! Huh-huh! Rohkeita riittää ja aina joku vain tippuu heikkoihin jäihin alkutalvesta.

maanantai 22. joulukuuta 2008

Hyvää ja jouluista joulua kaikille, jotka luette blogiani!

Saimme todella valkoisen ja lumisen joulun tänne Pohjois-Savoon! Tänään on satanut ja satanut lunta todenteolla. Puut ovat Puijon metsässä satumaisen näköisiä. Liikenne keskustassa oli vaan kaaoksessa iltapäivällä täysin, siksipä asemalta lomalaisia hakiessa meni tunti normaalin kymmenen minuutin sijaan! Iltajunan matka katkesi Pieksämäelle ja lopun matkaa piti matkalaiset tuoda VR:n perille linja-autolla. Ihanaa - joulun flunssa on takana ja saamme viettää perhejoulua kuuden hengen voimalla. Ruuat teemme porukalla yhdessä päivässä! Nyt vain joulusta kaikki nauttimaan!

sunnuntai 21. joulukuuta 2008

Joulua jos jonkinmoista...

Eilen ja tänään on tullut luettua lehtiä, kun lentsutauti iski sellaiseen kuntoon, ettei paljon muuta huvittanut tehdä kuin loikoilla kesken joulutöiden. Anna-lehden toimittaja kertoi joulustaan miehensä suvun luona Italiassa. Olihan siinä eroa suomalaiseen paatokseen ja rauhaan. Joulu laitettiin pystyyn parissa päivässä, mammat väänsivät kiireellä ruuat ja herkut, lahjat ostettiin kaikille viime tingassa, jouluvalot olivat kaikki värikkäitä ja erityisen välkkyviä ja kynttilöiden polttaminen tarkoitti vainajien muistelua. Joulu on Italiassa iloinen juhla, jota pitää riemukkaasti juhlia. - No meillähän julistetaan Turusta vakavasti joulurauha, joka tarkoittaa sitä, ettei saa hillua ja riehua eikä naapureitaan häiritä. Jotenkin kaipaisin kuitenkin suomalaiseen jouluun ripauksen edes ruotsalaista hilpeää meininkiä kuten Fanny ja Aleksander-elokuvassa, joka on mielestäni yksi parhaista joulun kuvauksista. Ehkäpä suomalaisten paatoksellinen joulunvietto johtuu useista sodista, joita olemme saaneet kokea lähihistoriassa.


Toinen jutun juuri löytyi HS:n tämän päivän numerosta, kun vaihtoehtoperhe kertoi elämästään Valtimolla susirajoilla. En voinut kuin kauhistella tuota omavaraistalous-elämänfilosofiaa, miten heidän mielestään maailma pelastuu. Koulutetut ihmiset asuvat jumalan selän takana ja ovat täysin omavaraisia. Kyllä näillä itäisillä seuduilla tarvitaan hyviä ja ahkeria nuoria tekemään yhteiskunnalle tuottavaa työtä, josta maksetaan iloisesti verot muiden hyväksi. Perhe käyttää kuitenkin kunnan koulua, terveydenhoitoa, teitä ja ties mitä. He ovat mielestäni täydellisiä loisia, joita oli ennenkin maailmassa, mutta ei vapaaehtoisesti. Kyllä ei voi toivoa kuin tervettä järkeä tulisi päähän ja he menisivät töihin. Joulua he eivät tietenkään vietä sen kaupallisuuden takia. En sano, etteikö kulutustaan voisi jokainen miettiä, mutta kohtuus kaikessa ja paras tapa elää on kultainen keskitie.

maanantai 15. joulukuuta 2008

Oi ihana joulukuu!

Nautin todella paljon joulukuusta ja joulusta! Sääli vaan, kun joulu menee niin nopeasti ohi. En voi tajuta ihmisiä, jotka valittavat joulusta. Eikös se ole vaan mukavaa, kun joku muistaa taas kortilla kaiken kiireen keskellä. Tai saa paketin, jota ei edes odottanut. Yllätykset kuuluvat jouluun ja voihan sitä itsekin yllättää vaikkapa uuden mukavan tai vanhan äkäisen naapurin. Jouluna saa tehdä joulun herkkuruokia, leipoa ja juoda jouluglögiä, ja lukea ja levätä. Eikä se yksinolokaan niin kauheaa ole, laittaa vaan radion soimaan ja sieltä tulee paljon kaunista joulumusiikkia, jos ei ehdi konserttiin! Mikä sen ihanampaa kuin rauhallinen joulutunnelma! Kauppoja ei ole pakko ravata kieli vyön alla, voihan joulutunnelmasta nautiskella hitaasti lorvimalla ja katsella vaan muiden jouluhössötystä, joka sekin on joskus hauskaa!

Vietimme ystäväporukalla perjantaina jouluaskarteluiltaa. Luontomateriaaleista teimme joulutonttuja ja asetelmia ja ammuimme liimapistoolilla käpyjä koivuhalkoihin. Kyllä oli hauskaa, kun välillä joimme isä Mitron ihanaa puolukkaglögiä lämmikkeeksi. Pimeyttä ei edes muistanut sen tohinan keskellä. Naurun käkätystä riitti ja töitäkin saatiin kummasti aikaan.

torstai 11. joulukuuta 2008

Onnea Martti!

Ahtisaari on varmaan ansainnut Nobelin, vaikka siitä nyt peräti riidellään Norjassa! Huh-huh!Rauhanpalkinnosta riita, siinäpä se taas näkyy ihmisten viisaus. En voi käsittää tyhmempää riitaa. Norjalainen toimittaja on sitä mieltä, että rauhanpalkinto pitää antaa henkilölle, joka on ansioituneesti estänyt sodan tai konfliktin ja vieläpä Nobelin tahdon mukaan edellisenä vuonna. Mistähän niitäkin löytyy? Eiköhän ole parasta palkita hyvä tarkoitus rauhan aatteesta, joka Martti Ahtisaarella on ollut työtä tehdessään. Hyvä oli hänen toiveensa taannoin julkisuudessa, että Suomi liittyisi Natoon, joka on rauhan järjestö eikä sotilasliitto. Siinä olen samaa mieltä, vaikkei moni suomalainen sitä usko, vaan pelkää tuota outoa isoa naapuria. Nyt venäläiset ovat vetäneet herneen nenäänsä suomalaisen Nobel-palkinnosta. No, ainahan joku reagoi toisin, teki niin tai näin, koskaan ei miellytä kaikkia! Kuuluin itse muuten nuorena Rauhanpuolustajiin, koska käsitin sen maailmanlaajuisena rauhan organisaationa, josta sittemmin minua informoitiin toisin. Mutta onnea rauhan Nobelista kuopiolaisenakin lapsena temmeltänyt nobelistimme!

tiistai 9. joulukuuta 2008

HS:ssa moititaan Kuopiota turhaan!

Tänä aamuna tuli luettua Hesarista juttua siitä, miksi lääkelaitoksen siirtäminen Kuopioon olisi huono ajatus. Ei ole alkuunkaan! Siirto on hieno ajatus. Kaikkien ei tarvitse pakkaantua pääkaupunkiin, joka on jo aika kallis paikka asua. Toimittaja oli käynyt torilla ihmettelemässä ja jututtamassa ihmisiä ja ihmetteli, mikä Kuopiossa on mukamas niin hyvää, että tänne kannattaa muuttaa. Kuulema ei ole puolisoille muuta tarjolla kuin siivoojan ja tarjoilijan töitä. Aivan täyttä puppua! Kuopiossa on suurikokoinen lääketeteeseen ja farmasiaan painottunut yliopisto, vireä tiedelaakso ja sen ympärillä on koko ajan lisääntyvä määrä yrityksissä uusia työpaikkoja. Jos on koulutusta, työtä löytyy taatusti. Lisäksi Kuopio on muutenkin todella hieno paikka asua. Kokemusta on, voin sanoa 13 pääkaupungissa vietetyn vuoden jälkeen. Asunnot ovat halvempia, pienen kerrostaloasunnon hinnalla täältä saa ison rivi- tai omakotitalon järven rannalta. Matkat ovat lyhyempiä kuin Helsingissä paikasta toiseen, joten rahaakin säästyy. Ja ihmiset ovat mukavia - enimmäkseen, aikaa on läheisille ihan eri tavalla, naapurit juttelevat toisilleen ja osataan jopa tervehtiä iloisesti. Kauppakeskuksia on vaikka kuinka monta ja lisää tulee, heti meillä on Suomen suurin Ikea .

Jos menee marraskuisena iltapäivänä mihin tahansa kaupungin torille, onhan siellä kylmää ja pimeää. Meillä on kuitenkin lunta ja kaamos ei tunnu missään. Ulkoilu on täällä mukavaa ympäri vuoden, luontoa on paljon ja se on kaunista. Maisemat hivelevät silmiä talvella ja kesällä. Se miten asiat näkee, on täysin siitä kiinni, miten ne itse haluaa nähdä. Niin tämä toimittajakin halusi vain nähdä asiat omalla negatiivisella tavallaan. Kuopio on mahtava kaupunki, tervetuloa asumaan ja töihin. Sen tiedän, että moni aikansa piäkaupungissa opiskellut ja elellyt olisi halukas tulemaan tänne, jos siihen on mahdollisuus. Työpaikkoja vaan etelästä pohjoiseen.

sunnuntai 7. joulukuuta 2008

Joulun valoa-konsertti

Kuopion Tuomiokirkossa oli tänä iltana hieno joulukonsertti, jossa lauloivat isä Pertti Rusanen, tytär Johanna Rusanen-Kartano ja velipoika Ville Rusanen. Kauniinpaa konserttia saa etsiä. Kirkko oli aivan täynnä. Oli ihanaa nähdä muukin Rusasen suku, mummit, isä-Kartano ja pikkuinen Kartano-poikakin availi ääntään äidin laulun mukana sopivasti takarivissä. Kaunis Johanna Rusanen-Kartano laulaa kuin enkeli, hänen äänensä on kehittynyt entisestään. On upeaa, kun Kuopiolla on oma laulaja-perhe, jota kuuntelimme tippa silmässä. Kun Johanna laulaa Ave Marian, se soi kirkossaa upeasti. Tai hänen Avaruus-laulunsa Lumi-ukko elokuvasta ja perinteinen Varpunen jouluaamuna. Perinteiset joululaulut Arkihuolesi, En etsi valtaa ja Taas kaikki kauniit muistot olivat hienoja esityksiä. Me kuopiolaiset saamme nauttia jatkuvasti korkeatasoisesta kulttuurista, jota on melkein jokaisena viikon päivänä tarjolla kaupungissamme. Joulun aika on kulta-aikaa kuunnella hienoja konsertteja kirkoissa ja saleissa.

Itsenäisyyttä tuli vietettyä taas osin tv:stä linnan juhlia katsellen. Kauniita pukuja oli todella paljon, ja olihan niihin varmaan rahaakin pistetty menemään. Mutta jotenkin joukosta erottuivat dilplomaattikunnan upeat kansallispuvut. Varsinkin norjalaiset diplomaatit olivat edukseen, samoin kauniit afrikkalaiset. Mielestäni olisikin hienoa, jos kaikki diplomaattikunnan edustajat tulisivat omien maidensa kansallispuvuissa ja toisivat näin rohkeasti esille omaa kulttuuriaan.

torstai 4. joulukuuta 2008

Valkoista lunta aamulla...

joka muuttui harmaaksi loskaksi päivällä. Apua! Eikö talvi tule edes Kuopioon? Jostain luin ennusteen, jossa luvattiin tänne meille aitoa valkoista joulua. Miten ihmeessä ne tieteilijät voivat sen jo nyt tietää? Onhan se positiivista. - Joo, osaan minäkin ennustaa; laman jälkeen tulee hurja nousukausi, kansantalous vain paranee, ostovoima on ensi vuonna aivan toista. Ihmiset matkustelevat, syntyy uusia työpaikkoja nyt menetettyjen tilalle. Joulun jälkeen tulee kevät ja aivan varmasti parempi kesä kuin viime kesänä!

Onnea Sofi Oksanen! Finlandia-palkinto meni oikealle ihmiselle. En ole vielä lukenut kirjaa, mutta luen aivan varmasti. Sohvi on reipas nuori ja upea taideteos itsekin. Erottuu taatusti massasta. Hän on kuin meidän Minna Canthimme, joka toi myös aikanaan yhteiskunnallisia epäkohtia esille. Mutta, onkohan tuo Finlandia-palkintosumma nyt liian pieni, vain 30 000 euroa? Hassua kun Big Brother-ohjelma-hirvistyksen voittajakin saa 50 000. Finlandia-palkinnon pitäisi olla ainakin 60 000 euroa.

keskiviikko 3. joulukuuta 2008

Kävimme Chigagossa!

Eilen illalla kävimme katsomassa Kuopion kaupungin teatterin menestysmusikaalia Chigago! Se oli hurja ja vaikuttava esitys täynnä vauhdikasta tanssia, laulua, jazzia, menoa ja meininkiä. Aihe oli tappaminen, murhat, vankila ja naisten raaka rikollisuus. Jotenkin se amerikkalainen meno kieltolain ajan 20-luvulta käy tähänkin päivään. Mutta pistää taas miettimään, miksi minäkin nauroin, kun nainen ampuu miehensä ja kaksi rakastajaa. Onko väkivaltaväritteinen kevyt viihde moraalisesti oikein? Ei varmaan! Vai onko se sittenkin vain tapa tuoda esille vakava asia eli rikokset, korruptio, raakuus? Aivan kuin olisi käynyt siis Chigagossa. No joo. Tässä joku aika sitten tuttuni kävi siinä hurjassa kaupungissa ja hän sanoi, että eihän siinä hotellin lähellä sattunut kuin 10 murhaa sinä viikonloppuna! - Teatteri oli muuten viimeistä paikkaa myöten täysi, sitä näkee harvoin. Kannattaa nyt mennä räväkkään musikaaliin, joka sopii nuoremmillekin.


Kuopiossa on korkeatasoista kulttuuria, on tanssin ja soittamisen huippuammattilaisia teatterin lavalle näytöksiin. Tämän mahdollistaa jo se, että täällä on Sibeliusakatemian opetusyksikkö ja tanssinkoulutusta Savonia-AMKssa sekä Konservatorio ja Yhteiskoulun musiikkilukio. Taiteen ammattilaiset ovat korkeatasoista porukkaa täällä eli on varaa, mistä valita tekijöitä. Teatterimme näyttelijät ovat myös taitavia ja osaavia. Kun Kuopio on vielä tanssii ja soi-kaupunki, sekin tuntuu ja näkyy muulloinkin kuin kesällä. Kyllä itäsuomalaiset osaavat sekä tanssin ja laulun taidon.