Hae tästä blogista

sunnuntai 25. tammikuuta 2009

Kotiäitiys kunniaan!

Nina Mikkonen on kuohuttanut viime aikoina räväköillä mielipiteillään kotiäitiydestä äitejä ja koteja. Ihan oikein, on hyvä että asiasta keskustellaan. Katsoin tänään Arto Nygrenin keskusteluohjelman ja hyvinhän Nina Mikkonen puolustaa asiaansa. On oikein, että kotiäitiyttä arvostetaan ja siitähän tulisi hyvin palkita niitä äitejä, jotka jaksavat olla kotona sen tärkeän ajan, jonka lapset ovat pieniä. Onhan väärin, että työttömät saavat enemmän tukea. Päivähoitoa voi arvostella, se ei ole vielä siinä tilassa, että se voittaisi kotihoidon. Mutta, jos äiti haluaa olla töissä, sekin on hyvä vaihtoehto, varsinkin korkeasti koulutetuille, mutta lapsen etu pitää laittaa aina edelle. Jokaisella pitäisi olla oikeus valita paras vaihtoehto.

Itsekin päiväkodissa aikoinaan opettajana ollessa mietin varsinkin niitä lapsia, jotka olivat pitkän päivän siellä, miten he kokivat sen. Se tuntui kuin lapsi olisi ollut töissä koko päivän. Ymmärrettävää hoito on silloin kun äiti on yksinhuoltaja. Alunperinhän päivähoito olikin tarkoitettu vähävaraisille ja niille, joilla ei ollut muuta vaihtoehtoa. Nyt jokainen perhe haluaa lapset hoitoon mahdollisimman pienenä, varsinkin jos on koulutetut vanhemmat. Niin - en ole koulutusta vastaan enkä naisten työssäoloa vastaan, mutta lasten ongelmat paisuvat koko ajan. Pitää olla muitakin vaihtoehtoja. Naisten osapäivätyö olisi yksi ratkaisu ja osapäivähoitopaikkojen lisääminen. Onko kuluttaminen ja omistaminen se syy, miksi lapset jäävät lapsipuolen asemaan yhteiskunnassa? Pärjättäisköhän vähemmällä? Kyllä tämä yhteiskuntamallimme voisi olla pehmeämpi arvomaailmaltaan. Kovat arvot jyräävät tehokkaassa maailmassamme, ehkä lama laittaa meidät miettimään arvojamme.

ps - maailma muuttuu ja mielipiteenikin muuttuvat. Pelkkä kotiäitiys tuskin enää riittää kenellekään, työssä on jopa mukavaa ja täytyyhän se elanto jostain repiä. Silti - päiväkotipäivä on kova työpäivä lapselle, jopa kovempi kuin aikuiselle - lisäys elokuussa  2013

tiistai 20. tammikuuta 2009

Lääkelaitossota jatkuu

Kyllä tuntuu, että on varsinainen sota käynnissä yhden valtion viraston siirron takia. Lääkelaitos sopii Kuopioon tosi hyvin, kun täällä on paljon alan osaamista ja koulutusta. Pitäähän tännekin työpaikkoja saada. En ymmärrä sitä vastustuksen määrää. Kummallista, kun Kuopiosta on Helsinkiin aika lyhyt matka, mutta sieltä Hesasta on Kuopioon taas pitkä tosi matka, varmaan siellä ajatellaan, että on ylämäki, kun karttapallollakin näyttää siltä. - Hyvä Liisa Hyssälä, tein reippaan päätöksen. Monia on myös harmittanut, kun Uosukainen vei hammaslääkiksen Kuopiosta, onneksi sekin ehkä saadaan vielä tänne takaisin.

sunnuntai 18. tammikuuta 2009

Jääkausi Kallavedellä

Kolmen alkuviikon lämpimän päivän jälkeen tulikin sitten Kuopioon oikein kunnon pakkaset, jopa -16C. Sen ansiosta Kallavesi jäätyi nopeasti ja saimme hyvän, tasaisen jääpeitteen. Voi sanoa, että jääkausi alkoi Kuopiossa. Eilen oli kaunis, aurinkoinen sää ja ihmiset olivat suurin joukoin jäällä kuten minäkin. Jäällä ei ole vielä lunta, joten siellä voi liikkua melkein missä vain. Jääkausi onkin mahtavaa aikaa, niin kauan kuin sitä kestää eli muutaman kuukauden. Jäällä olivat kävelijät, sauvakävelijät, luistelijat, jääkiekkoilijat, retkiluistelijat autoilijat, perheitä pulkkien ja rattaiden, vaunujen kanssa. Oli tietysti pilkkijöitä, moottorikelkkailijoita, pyöräilijöitä, joku moottoripyöräilijä ja joku hiihtäjäkin. Se aika, kun saamme nauttia uudesta ulottuvuudesta, Kallaveden vesistön jääpeitteestä, on mukavaa aikaa. Yhtäkkiä meillä on uusi hieno suuri ulkoilualue asuinpaikkamme vieressä, jossa voimme harrastaa monenmoista liikuntaa ja ihailla hienoja Kuopion saaristomaisemia. Kuopio voisikin hyödyntää matkailussa tämän jääelementin paremmin ja tarjota vaikkapa jääkävelyä, luistelua, kelkkailua ym. mukavaa aktiviteettia jäällä matkailijoille. Perheessämme on ollut useita vaihto-oppilaita, ja jokaiselle eteläisen maan nuorelle on ollut suuri elämys jo vaikkapa kävellä ensi kerran elämässään jäällä. - Tänäänkin menemme taas jäälle, luistelemaan. Onhan täällä maaliskuun alussa Ice Maraton, mutta se on suunnattu lähinnä kilpaluistelijoille ja hollantilaisille. Tänä vuonna kaupunki on kuitenkin avannut luisteluradan retkiluistelijoille, joka on hyvä idea.

keskiviikko 14. tammikuuta 2009

No onkos tullut taas kesä talven keskelle??

Kyllä eilen tuntui todellakin, että kesä on taas tulossa, kun iltapäivällä oli Kuopion keskustassa +5C! Aika harvoin elämäni aikana on tammikuussa ollut niin lämmintä. Mutta tänä iltana on jo pakkanen, nyt jo -2c ja luntakin sateli, kun olimme koiruuden kanssa iltalenkillä. Kyllä Suomi-tyttö tykkää tosi talvesta - ainakin tammikuussa. Heti oli pirtsakampi olo, kun pakkaspoika puri hieman poskesta. Luvassa on kuulema taas -15C, ja Lappiin -35C! Uskomatonta lämpökäyrien heittoa, mutta minkäs teet, kun lämpö tulee lännen suunnalta Atlannilta.

Lehdet ovat pursuilleet viimeaikoina kovaa debattia Lääkelaitoksen siirrosta Kuopioon. Me kuopiolaiset ja savolaiset olemme tietysti siirron puolella täysin, koska täällä on yliopistolla lääketieteen, farmasian ja biotieteen osaamisen takia kova osaaminen ja kokemus lääkeasioissa. Muutenkin voin sanoa omasta kokemuksesta Helsingistä Kuopioon muutaneina, että moni asia oli mukavaa muutossa. Pienen lauttasaarelaiskerrostaloasunnon hinnalla saimme ison rivitaloasunnon Kallavesi-maisemalla. Työmatka lyheni melkein kahdesta tunnista päivässä alle puoleen tuntiin. Keskustaan pääsi kotoa kymmenessä minuutissa. Rahaa jäi säästöön, kun ei tullut turhia shoppailtua. Lasten hoito järjestyi lähelle ja myöhemmin kielikylpypäiväkotiin. Harrastuksiin oli lyhyt matka. Luonto oli lähellä joka paikassa ja kesämökkikin puolen tunnin ajomatkan päässä. Ihmiset ovat ystävällisiä ja heillä on aikaa jutella, ei ole aina tulipalokiire kuten Helsingissä. Maisemat ovat kauniita ja ilma puhdasta. Turvallisuus on toista kuin pääkaupungissa.

Olen sitä mieltä, että ehdottomasti on saatava työpaikkoja myös muualle Suomeen. Me kasvatamme täällä reippaita nuoria, kunnat kustantavat peruskoulutuksen ja he menevät kuka minnekin opiskelemaan, useimmiten Helsinkiin ja jäävät sitten sinne, kun töitä ei ole muualla. Olisi mukavaa saada osa nuoresta omasta väestä pidettyä maakunnissakin. Niin - tutkimusten mukaan onnellisimmat ihmiset elävät pienillä paikkakunnilla ja kylämäisissä yhteisöissä, joissa naapurit tuntevat toisensa.

maanantai 12. tammikuuta 2009

tiistai 6. tammikuuta 2009

Loppuipas se joulu joutuin...

Miten kummassa tämäkin joulu meni niin nopsaan...no toisaalta kivakin. Pääsee taas normaaliin elämään kiinni. Toisaalta joulun aika on mukavaa, kun tapaa paljon enemmän ihmisiä, lapsiaan, sukua ja ystäviä. - Omassa elämässä on vauhtia ja tapahtumia niin paljon välillä, ettei meinaa pysyä mukana. Ja koska en ole julkkis, luulen etteivät taviksen tapahtumat paljon ketään kiinnosta. Pukki kävi, lahjoja tuli, vuosi vaihtui iloisesti, kuusikin on vielä olohuoneessa, kun on niin komea, lähes 4 metriä eikä mikään viljelty tai tekokuusi vaan aito metsän kuusi!

Kun kaikki omat asiat ovat suhtkohtsilleen kunnossa, joutaa päivittelemään muiden asioita, kuten Saulin ja Jennin häitä; huh - aika uudenvuoden rakettihan se oli! Mutta taas tuli todistettua, että vanhoissa herroissakin on charmia, joka vetoaa jopa nuorisoon! Onnea vaan kohuparille, niin kauan kuin sitä kestää. Voisin silti äänestää Saulia, jos hän olisi pressaehdokas!?

Seuraava seurattava on Jutta, siis demaripamppurouva, joka alkaa vaikuttaa heti bimbolta blondilta tuolla menolla. Uskottavuus kärsii pakostakin, vaikka miten yrittää verkkosukilla vitkutella suosioon. Ei - nyt meni hieman ööveriksi. Asiallisuus puree parhaiten, se on todistettu.

Eniten tässä mietityttää tuo Gazan kohtalo, sota tulee aika lähelle tv:n kautta. Miksi pitää sotimalla selvittää asiat? Eikö ihminen opi ikinä? Missä viisaat päättäjät, vai onko heitä olemassa missään? Maailma on aika kummallinen asuinpaikka, haluan kuuhun! Välillä - jos näkisi tai ymmärtäisi paremmin tämän pallon asiat.

torstai 1. tammikuuta 2009

Luukku numero yksi vuonna 2009

Julistan nyt juhlallisesti tänään torstaina tämän uuden untuvaisen vuoden alkaneeksi ja toivotan kaikille täten hyvää ja rauhallista uutta vuotta 2009! Toivomuksia ja odotuksia minulla on roppakaupalla ja lupauksia vielä enemmän. Niin paljon, etteivät ne mahdu mihinkään, eikä niitä kukaan jaksa lukea! Jonkun lupauksen yritän totetuttaa! Minkä, se on arvoitus itsellenikin.