Hae tästä blogista

keskiviikko 22. heinäkuuta 2009

Pakomatkalla vai lomamatkalla?

Kun lähdimme kesälomamatkalle Ranskaan, ostin lentokentältä oivallisen Kyllikki Villan kirjan Pakomatkalla. Luin sitä vähän Ranskassa, mutta loput sitten kotona loman jälkeen. Matkahan on aina tavallaan pakoa, mutta Kyllikillä se matka kesti puoli vuotta, ja se oli pakoa kurjasta elämäntilanteesta, masennuksesta ja alakulosta. Matkalla kaikki muuttui, kun tuli paljon mielenkiintoisia asioita vastaan. Paras osuus oli laivamatka St Helenan saarelle ja siellä oleskelu sekä seikkailut Afrikassa, Namibiassa. Olisi ihanaa olla vielä 68-vuotiaana noin reipas mummeli ja rouvahan teki monet matkat myöhemminkin samalla käännöstöitä tehden. Hyvä kirja matkaajille. Laivamatkailu alkoi kiinnostaa todella.

Meille matka Ranskan Provenceen, Nizzaan, Cannesiin ja Avignoniin mieheni kanssa oli siis pakoa Suomesta, kylmästä, sateesta, työstä ja arjen rutiineista. Harmillista oli vain, kun sairastuin ennen matkaa ja yskä vaivasi koko ajan. Tauti kyllä unohtui helteessä kummasti välillä. Ihanaa olla välillä kunnon kesässä, nähdä paljon erilaisia ihmisiä, vaeltaa kauppoja, shoppailla, loikoilla rannalla, ruskettua, kuulla aaltojen pärskettä, nähdä taidetta, museoita, teatteria, katutaiteilijoita, ajella hyviä moottoriteitä, nähdä vuoria, kyliä, metsiä, auringonkukkapeltoja, turkoosia merta, syödä ranskalaisen keittiön herkkuja, nähdä upeita purjelaivoja, luksuspaatteja ja tuntea olevansa todella pois kaikesta arjesta. Loma tekee aina hyvää!