Itsenäisyys ja linnan juhlat 2011

Kun katselee linnan juhlia, ei lama paljon näy. Puvut ovat vuosi vuodelta komeampia, näyttäviä, kalliita luomuksia, jopa taideteoksia. Pääasia eli Suomen itsenäisyys ja se hinta, mitä siitä maksettiin taitaa unohtua juhlahumussa. Jos suoraan sanon, olisi mukavaa päästä edes yhden kerran siihen tungokseen tanssimaan. Mitähän mainittavaa tekisi? Ehkä vain se kirjan kirjoitus onnistuisi, muuta en keksi. Yrittäjiä linnaan ei kutsuta kuitenkaan, vaikka olisivat omalla alueellaan uran uurtajia. Eniten tietysti suututtaa se, kun samat ihmiset menevät sinne joka vuosi, joku on ollut jo lähes 30 kertaa linnassa!

Itsenäisyyspäivänä kävimme läpi taas ukin sotamuistoja, päiväkirjaa, joka itketti, kun sitä luki. Mittava ansioristikokoelma on myös vaikuttava, mutta menihän ukiltamme siellä sodassa iso osa nuoruudesta ja loppujen lopuksi jalkakin. Mutta monelta meni henki, koko perhe, joltakin isä ja kaikki isän neljä veljet. Ne ihmiset jotka menettivät omaisiaan, kadottivat sukulaisiaan, eivät koskaan unohda sitä, mitä on maamme todellinen Suomen itsenäisyys.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kalanruoto kurkussa ambulanssilla sairaalaan!

Kevät keikkuen tulevi

Ajatuksia tähän aikaan