Kirjojen lumoissa melkein koko ikä ja kesät
Kirjainnostus kai johtuu osittain siitä, että maalaistalomme suuri ullakko-vintti oli täynnä vanhoja lehtiä ja kirjoja - niin eikä ollut vielä sitä aikasyöppötelkkaria. Siihen aikaan kun olin nuori, säilytettiin jokainen Suomen Kuvalehti, Kotiliesi, Valitut Palat ja osa sanomalehdistäkin. Kummitäti oli kirjastonhoitaja-taiteilija, joten taidekirjatkin olivat tuttuja, kun ullakolla oli mm Helena Sjerbeckin ja Hugo Simbergin taidekirjat ym ym ja paljon tunnettujen runoilijoiden ja kirjailijoiden teoksia. Kesälomalla oli mahtavaa lukea iltaisin vanhoja lehtiä ja kirjoja vintillä sisarusten tai kavereiden kanssa valoisina kesäöinä, kun räystäspääskyt pitivät konserttiaan avoimen ikkuna takana räystäiden alla ja vintin lattian sahajauho tuoksui. Aika hyvin muistan sen kesäisen tunnelman. Opimme aikaisin lukemaan, kun vanhin velipoika meni kouluun 7-vuotiaana, opimme samalla minä 5-vuotiaana ja siskoni 3-vuotiaana lukemaan. Vanhempamme eivät ehtineet töiltään meille lukemaan, piti siis itse oppia. Kummit ja tädit sekä sedät lukivat kylläkin käydessään kylässä usein.
Opetimme sitten vastuuntuntoisina me vanhemmat sisarukset kaksi nuorinta veljeämme lukemaan ennen heidän kouluunmenoaan ja oppimateriaalina olivat Aku-Ánkat ja niiden puhekuplat, erityisesti ne huudahdukset! - Aih! Paiskis! - Iltasatuina siis Akujen huuhdahduskuplia pikkuveljille! - Viuh! Tudumps! Ai jai! Köh kröh! Oh! Hat-shuu! Krunks! Ronks! Ajauh! Paiskis! Plyörps! Naks! Kääk! Akusta ei välillä luettukaan, kuin hauskat kuplat ja katsottiin kuvat. Aku on edelleenkin hauska lehti, luen niitäkin siinä missä lastenkirjojakin välillä. Niissä luovuus ja mielikuvitus on mitä parhain, suosittelen, ovat aika terapiaa. Niin - ja kaikki perheemme Akut on tietysti säilytetty vintillä ja ne hauskat taskukirjat, niitäkin on laatikoittain. - Niin - tällä hetkellä lempikirjailijoitani ovat mm kandalainen Carol Shields ja amerikkalainen Annie Proulx, jonka kirjat olen lukenut useampaan kertaan, niin meheviä ne maaseutujutut ovat keskilännestä. Ehkäpä kirjoitan sen kirjankin vielä, se olisi sekoitus kumpaakin tuota lännen kirjailijan tekstiä.
PS - niin ja sitten on tietysti kasetteja, vinyylilevyjä, cd-levyjä, videoita, dvdtä, valokuvakirjoja ja irtovalokuvia, digitaalisia valokuvia cdllä ja dvdllä. Aika vaikeaa olisi muuttaa omakotitalosta kerrostalokaksioon keskustaan eli se on vielä ainakin nyt aika mahdoton ajatus toteuttaa. Sehän tarkoittaisi kaikesta luopumista - eijeijei ja ei - sitten jos on joskus aivan pakko! Ehkä satavuotiaana voisi ajatella muutosta elämäänsä!
PS - niin ja sitten on tietysti kasetteja, vinyylilevyjä, cd-levyjä, videoita, dvdtä, valokuvakirjoja ja irtovalokuvia, digitaalisia valokuvia cdllä ja dvdllä. Aika vaikeaa olisi muuttaa omakotitalosta kerrostalokaksioon keskustaan eli se on vielä ainakin nyt aika mahdoton ajatus toteuttaa. Sehän tarkoittaisi kaikesta luopumista - eijeijei ja ei - sitten jos on joskus aivan pakko! Ehkä satavuotiaana voisi ajatella muutosta elämäänsä!
Kommentit