Hae tästä blogista

perjantai 10. elokuuta 2012

Kirjojen lumoissa melkein koko ikä ja kesät


Sateisesta kesästä on jotain hyötyä ja iloakin. Olen saanut sadepäivinä pikkuhiljaa siivottua ullakon, tornihuoneen, entiset lasten huoneet, koko kirjastomme, joka ei ole aivan pieni vaan noin 1500 kappaletta ehkä enemmänkin! Laskin ensimmäisen kerran elämässäni kirjastomme; noin 300 lastenkirjaa (paljon suomalaisia klassikoita), noin 200 nuortenkirjaa, noin 1200 muuta kirjaa. On siinä kirja kavereineen! Klassikoita, uusia kirjoja, romaaneja, taidekirjoja, historiaa, valokuvateoksia, lukuisia harrastekirjoja, noin 30 ruokakirjaa. Vanhoja, hyvin kauniita nahkaselkäisiä  ukin ja mummin kirjoja, joitakin jo 30-40-luvulta, joita mummi osti tai sai Viipurista. Kirjat ovat kotona pienessä kirjastossamme, osa autotallissa, osa vintillä, osa on tietysti mökillä eli siellä oli noin 200 kirjaa!!. Töissä toimistollamme ovat vielä ammattikirjallisuus, lakikirjat ja muut tarpeelliset tietoteokset. Siihen kun lisätään kaikki oppimateriaali,  julkaisut ja lehdet, joita ei raski heittää pois, niin huushollimme on aika paperinen kaikesta tietotekniikasta huolimatta. Sähköistä kirjaa en ole vielä oppinut lukemaan. Ehkä pitäisi! Pokkareihin olen siirtynyt vähitellen. Kirpparille en ehdi myymään, mutta nyt ne kirjat ovat järjestyksessä!  Kirjoja luen edelleenkin paljon, vähiten ehdin lukemaan silloin, kun lapset olivat pieniä, mutta silloin luin paljon runoja ja novelleja.

Kirjainnostus kai johtuu osittain siitä, että maalaistalomme suuri ullakko-vintti oli täynnä vanhoja lehtiä ja kirjoja - niin eikä ollut vielä sitä aikasyöppötelkkaria. Siihen aikaan kun olin nuori,  säilytettiin jokainen Suomen Kuvalehti, Kotiliesi, Valitut Palat ja osa sanomalehdistäkin. Kummitäti oli kirjastonhoitaja-taiteilija, joten taidekirjatkin olivat tuttuja, kun ullakolla oli mm Helena Sjerbeckin ja Hugo Simbergin taidekirjat ym ym ja paljon tunnettujen runoilijoiden ja kirjailijoiden teoksia. Kesälomalla oli mahtavaa lukea iltaisin vanhoja lehtiä ja kirjoja vintillä sisarusten tai kavereiden  kanssa valoisina kesäöinä, kun räystäspääskyt pitivät konserttiaan avoimen ikkuna takana räystäiden alla ja vintin lattian sahajauho tuoksui. Aika hyvin muistan sen kesäisen tunnelman. Opimme aikaisin lukemaan, kun vanhin velipoika meni kouluun 7-vuotiaana, opimme samalla minä 5-vuotiaana ja siskoni 3-vuotiaana lukemaan. Vanhempamme eivät ehtineet töiltään meille lukemaan, piti siis itse oppia. Kummit ja tädit sekä sedät lukivat kylläkin käydessään kylässä usein.

Opetimme sitten vastuuntuntoisina me vanhemmat sisarukset kaksi nuorinta veljeämme lukemaan ennen heidän kouluunmenoaan ja oppimateriaalina olivat Aku-Ánkat ja niiden puhekuplat, erityisesti ne huudahdukset! - Aih! Paiskis! - Iltasatuina siis Akujen huuhdahduskuplia pikkuveljille! - Viuh! Tudumps! Ai jai! Köh kröh! Oh! Hat-shuu! Krunks! Ronks! Ajauh! Paiskis! Plyörps! Naks! Kääk! Akusta ei välillä luettukaan, kuin hauskat kuplat ja katsottiin kuvat. Aku on edelleenkin hauska lehti, luen niitäkin siinä missä lastenkirjojakin välillä. Niissä luovuus ja mielikuvitus on mitä parhain, suosittelen, ovat aika terapiaa. Niin - ja kaikki perheemme Akut on tietysti säilytetty vintillä ja ne hauskat taskukirjat, niitäkin on laatikoittain. - Niin - tällä hetkellä lempikirjailijoitani ovat mm kandalainen Carol Shields ja amerikkalainen Annie Proulx, jonka kirjat olen lukenut useampaan kertaan, niin meheviä ne maaseutujutut ovat keskilännestä. Ehkäpä kirjoitan sen kirjankin vielä, se olisi sekoitus kumpaakin tuota lännen kirjailijan tekstiä.

PS - niin ja sitten on tietysti kasetteja, vinyylilevyjä, cd-levyjä, videoita, dvdtä, valokuvakirjoja ja irtovalokuvia, digitaalisia valokuvia cdllä ja dvdllä. Aika vaikeaa olisi muuttaa omakotitalosta kerrostalokaksioon keskustaan eli se on vielä ainakin nyt aika mahdoton ajatus toteuttaa. Sehän tarkoittaisi kaikesta luopumista - eijeijei ja ei - sitten jos on joskus aivan pakko! Ehkä satavuotiaana voisi ajatella muutosta elämäänsä!

1 kommentti:

mummeli kirjoitti...

Sinulla on kertakaikkiaan aarre hallussasi. Kaikki nuo kirjat on kyllä kultaakin kalliimpia, minä entisenä lukuhulluna arvostan kaikkea kirjoihin liittyvää, siis vallankin vanhempaan kirjallisuuteen ja nuo lasten ja nuorten kirjathan on ihan mahtavai. Huoltahan niistä on, mutta mikä aarre!