Syyskuu ja Budapest

Terveisiä lumoavasta Budapestista! Olimme 33 hengen yrittäjä-naisjoukolla katsastamassa Unkarin pääkaupunkia. Ohjelmaa oli kolmena päivänä runsaasti; kiertoajelu, lounaat, tutustuminen neljään yritykseen, Suomen suurlähetystö, konsertteja Ari Kupsuksen salongissa, oopperan tanssiesitys, mustalaismusiikkia, Gellert-kylpylä, Tonavan ilta-risteily, museo, ostoskatuja, kauppahalli, ym ym. Pikainen ensi-ihastus vilkkaaseen kaupunkiin oli antoisa, vaikka ensimmäinen päivä olikin yhtä sadetta. Se oli kuulema kovin toivottu, kun koko kesä oli ollut kuuma ja helteinen. Yrittäjyys on aika erilaista Unkarissa. Lait muuttuvat tiuhaa tahtia sen mukaan, mitkä puolueet ovat vallassa. Nyt on menossa oikeisto-keskusta kausi, joka on luonut uudet lait mm nyt nukkuminen kadulla kielletty, roskien kaivaminen kielletty ja tupakointi kadulla sakon uhalla kielletty. Kaikkea sitä kyllä näin ympärillä. Kyllä Suomi on kuin Satumaa, vaikkei sitä unkarilaista väriä ja tunnelmaa täällä ole.

Komeita naamareita löytyi Budapestin kauppahallista.


Sateinen kiertoajelu ja Tonava, rannalla pienet pronssikengät muistona juutalaisten surmasta.


Unkarilainen käsityö on värikäs!


Langos on paikallinen pizza, eri täytteillä.


                                             Kauppahallin paprikat ja valkosipulit.


Suomen Unkarin suurlähetystö Budapestissa.


                                                Gellert-kylpylä on vanha ja kaunis.


                               Siltoja Pestin puolelta Budan puolelle tai toisin päin on lukuisia.

                                Kiva shoppailukatu Kauppahallin vieressä.
 
                               Kauppahallin kaunis paanukatto!
 
                                Modernia lasiarkkitehtuuria kävelykadun päässä.
 
                               Komeita patsaita on kaikkialla.

                               Kävimme myös Kansallismuseossa.
 
                              Tonavan iltaristeily oli kuin Satumaa, tässä Parlamenttitalo.
 
                      Tunnelmallisia kahviloita on paljon. Tässä Gerbeaud, jossa kannattaa käydä.
 
 

 
 
 
 
 










Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kalanruoto kurkussa ambulanssilla sairaalaan!

Jopas taas sattui kesän juttu eli syödessä sattuu! Olimme mökillä uurastaneet koko iltapäivän maalausurakkaa ja tein illaksi kalakeiton hauesta. Se on herkkuamme, kun sekaan laittaa runsaasti perunoita, voita ja sipulia. Puhdistin kalapalan ruodoista mielestäni tarpeeksi huolella ja aloitin syömisen, mutta viimeistä lusikallista syödessäni tunsin kovan piston kurkussani. Juoksin ulos kakistelemaan ja yritin oksentaa ja yskiä ruotoa pois. Ruoto tuntui sormessani syvällä kuitenkin kurkun yläpäässä, mutten saanut sitä pois, kun se oli iskeytynyt tiukasti kurkkuun. Mieheni oli nopea ja tilasi heti ambulanssin viereiseltä kylältä, kun näki surkean läähätykseni ja kakisteluni. Pojat tulivat kohtuullisen nopeasti ambulanssilla mökille. Mutta koska emme saaneet keväällä nimettyä heti tietämme, tien löytäminen vei oman aikansa ambulanssilla ja mieheni meni vastaan autollaan. Kylläpä aika tuntui pitkältä siinä yökötellessä. Jokainen minuutti oli tuskaa. Pistos oli aika kova, en uskaltanut niela
Lue lisää

Kevät keikkuen tulevi

Kuva
Kalevalan sanoin: Kevät keikkuen tulevi, suvi suuta vääristellen. Se kyllä tarkoitti aikoinaan, että keväällä ei ole enää tarpeeksi ruokaa, vielä vähemmän kesän alussa. Talvivarastot oli syöty ja olo oli heikko. Mutta silti oli kevättä rinnassa. Nykyihmiselle kevät keikkuen tulevi tarkoittaa enemmänkin säiden vaihtelua. Harva tietää tuon sanonnan taustat, mutta väliäkös sillä. Kevät tulee kuitenkin. Tai ehkä vapun seutuun voidaan sanoa, että kevät keikkuen tulevi, kun katsoo hieman huojuvia tyyppejä.                         Kuvat Kuopiosta Pohjois-Kallaveden rannalta 7.4.2014 noin klo 17.30.                                                           Kamera Nokia Lumia 1020
Lue lisää

Ajatuksia tähän aikaan

Kuva
Kahlil Gibran oli nuoruuteni ajan runoilija, jonka ajatuksia luin ja ihailin. Nyt hänen viisaat mietteensä ovat taas ajankohtaisia tässä vaikeassa ajassa. Jokaisen talven sydämessä on väräjävä kevät, ja jokaisen yön hunnun takana on hymyilevä aamunkoitto. Ihmisten joukossa tahtoisin mielummin olla se, jolla on unelmia ja halu täyttää ne, kuin suurin ihminen ilman unelmia ja toiveita. Jonakin päivänä olen puu, ja tuuli laulaa oksissani ja aurinko tanssii lehdilläni, ja olen vahva ja kaunis kaikkina vuodenaikoina. Sydän ymmärtää, mitä kieli ei koskaan ilmaise ja mitä korvat eivät voi kuulla. Tuuli voi puhaltaa ja tyyntyä, meri voi aaltoilla ja asettua, mutta elämän sydän on rauhallinen ja hiljainen maailma, ja tähti, joka siinä loistaa on ikuisesti kiinteä. Muistaminen on eräänlaista kohtaamista. Unohtaminen on eräänlaista vapautta. Salaisimmat kyyneleemme eivät koskaan etsi silmiä. Paulo Coelho on tämän päivän nuorille eilisen Gibran: Unelman tekee m
Lue lisää