Hae tästä blogista

torstai 29. marraskuuta 2012

Talvivaaran Pelastaja Pekka


Talvivaara on aikamoinen puheenaihe täällä päin Suomea. Hyi hyi, saastuttivat meidän vedet, ties vaikka mökkirantaan tulee sitä kamalaa likavettä. Miten ne sillä lailla siellä ylämäessä töpeksivät? Mutta ei hätää, nyt tuli apuun Pelastaja Pekka Perä, jämäkkä DI, joka taikoo varmaan vedet muualle. Toisaalta, pitäähän kaivosta ja Pekkaa ymmärtää. Se tehtiin liian suurella innolla ja liian nopeasti. Silloihan laatu kärsii usein rakentamisessa. Ja toinen juttu, viime kesän ja syksyn sateet olivat ennätykselliset, vettä tuli enemmän kuin koskaan. Ei ihme, jos altaasta meni vettä yli maastoon. Vahinkoja sattuu viisaille insinööreille siinä missä taitaville lääkäreillekin.
 
Mutta uskon, että Pekka pelastaa kaiken. Usko kaivokseen on kova. Senhän osoittaa jo osakkeiden räjähdysmäinen myynti. Eli ostasinkohan minäkin kaivososakkeita? Sehän kuulostaisi komealta, kun sanoisin, että onhan noita minullakin, kaivososakkeita. Kaivososakas...hmmm... aika riskipeliä! Mutta kaivos on tärkeä Kainuulle, se työllistää, joskin nyt puhuttaa. Mutta toivoa on aina paremmasta. Vielä koittaa kaivoksen kulta-aika...
 
Pekka Perälle sopisi hyvin 7 veljeksen laulusta säe:
Pekka (veljeksistä Juho) pauhaa, pirtti roikaa;
hän on talon aika poika,
ankara "Poika-Pekka".

maanantai 26. marraskuuta 2012

Joulu on vuodenaika



Jouluista on, muttei se minua haittaa. Joulusta voisi tehdä jopa uuden vuodenajan, kun se alkaa oikeasti jo marraskuussa. Kevät, kesä, syksy, joulu, talvi. Jouluvalotkaan eivät rasita, kun muuten pimeää pukkaa liikaa olemaan. Ihmeellistä, kun joku aina valittaa liioista jouluvaloista. Mutta luulen, että valittajaihmislaji on tosiaan olemassa aivan erikseen. - Nyt odotellaan jo kolmatta lunta, josko se viimeinkin pysyisi maassa. Yöksi luvattiin jo mahdollisesti  lumisadetta. Paras valo olisi tähän aikaan valkoinen lumi.  Lumen odottelu on mukavaa, toivottavasti on valkoinen aamu!

Lahtelainen kerrostalo oli keksinyt oivallisen idean. Koko kerrostalo on valaistu tyylillä. Kieltämättä yksi kamalimmista jouluvaloista on neonvärinen johto, jota kieputellaan ties minne. Ne pitäisi poistaa myynnistä. Mutta silmäthän voi sulkea tai päänsä kääntää kauhistusvalojen kohdalla.
 
Meidän perheen  joulu tulee aivan muusta kuin lahjoista. Joulukoristelusta ja jouluisista ruuista, joita voi jo pikkuhiljaa aloitella tekemään. Joulutortut leivotaan yleensä ensimmäisen kerran adventtisunnuntaina eli ensi viikon loppuna. Pikkuhiljaa kaikki jouluiset ruuat tulee kyllä jouluun mennessä tehtyä. Jollotellaan sitten vain jouluna perheen kanssa eli olla öllötellään.

 
P.S. nämä metallin korroosiokuvat ovat mieheni metallurgian diplomityöstä photoshopattuja
 

perjantai 23. marraskuuta 2012

Talvi tulee kuun vaihteessa?!

 
Työpaikkamme keittiön seinällä on kalenteri, joka lupaa talven tulevan reilun viikon päästä eli kuun vaihteessa! Vielä on siis vähän aikaa  lumiseen talveen ja rekikeleihin.
 

torstai 22. marraskuuta 2012

Turhaa?

Monet nuoret ihmettelevät, kun pitää opiskella niin monia asioita ja aineita, jotka eivät kiinnosta opintokokonaisuudessa juuri lainkaan. Sehän on selvää, tylsyyttä pitää vain sietää, myös sitten työssä. Eivät kaikki oppiaineet voi olla kivoja. Itse en muista moniakaan aineita tai oppikokonaisuuksia, jotka olisivat olleet tosiaan hurjan kiinnostavia. Tärkeintä oli vain saada nuorena tietoa mahdollisimman paljon, jos sitä joskus tarvitsisi elämässä. Monet tiedot ovat unohtuneet ja suuri osa on ollut turhaa tietoa. - Ainut oppikokonaisuus, jonka kaikki tiedot ovat olleet tarpeellisia, oli talouskoulu Joensuussa nuorena tyttönä, kun en vielä tiennyt, mihin suuntaan lähden elämässä. Siellä saadut opit ovat kaikki olleet tarpeellisia, ei ollut yhtään turhaa ainetta.

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Liian suuret saappaat

Tuli mieleen muisto, kun perheemme pikkuneidillä oli liian suuret kengät, kun hän meni eskariin. Hän oli aika vilkas luonnoltaan ja hyppäsi pihaleikeissä  aidan toisella puolella törröttävään naulaiseen lautaan. Siskon suuret kengät olivat ainoat, jotka sopivat hänelle, kun hän sovitti teipattua ukkovarvastaan eri kenkiin. Siinäpä sitä riitti suurissa kengissä eskarikavereilla ihmettelemistä, mutta terhakka tyttö ei siitä säikähtänyt. Selitys selätti ihmettelijät.  - Liikenneministeri taitaa olla nyt liian suurissa saappaissa. Nyt pitäisi terhakoitua, eikä syytellä miehiä tai etsiä syyllisiä. Liian suurissa saappaissa ovat kyllä mielestäni Henna Virkkunen, Maria Guzenina, Jutta Urpilainen, Paavo Arhinmäki, Jyrki Katainen, ....aika moni muukin, melkeinpä jokainen, joka tulee puoluepoliittisin ansioin liian suuriin tehtäviin. Pitäisi täyttää ne saappaat tai vaihtaa pienempiin!

tiistai 20. marraskuuta 2012

Venäjä ja Putin

Eilen tuli katsottua todella mielenkiintoinen Yle:n dokumentti Venäjästä. Kirjailija Viktor Jerofejevin kertomukset perheestään ja menneestä sekä tästä päivästä pistivät miettimään, mikä onkaan naapurin tilanne. Sananvapaus on uusi asia venäläisille, koska he ovat tottuneet sensuuriin. Mutta onko mikään paremmin kuin ennen? Ehkä...no Putin on nyt piilotettu, koska jotakin hänelle on varmaan tapahtunut. Ehkäpä murhayritys, koska oppositio on dokumentin mukaan aika vahvoilla. Nationalistit ja ortodoksit ym ääriryhmät suunnittelevat varmaankin taas vallankumousta. - Suuri itäinen naapurimme on aivan erilainen kuin läntinen Ruotsi. Tiedämme Ruotsista paljon, mutta mitä tiedämme Venäjästä?

Mystinen ja mielenkiintoinen Venäjä, jolla on monet kasvot. Hieno kulttuuri, hyviä säveltäjiä, rikas maa. Miksei siellä voi koskaan asiat olla tasapainossa? Aina on jotain kähinää puoleen tai toiseen. Kansa ei ole tyytyväistä, onko koskaan ollutkaan? Johtajat eivät ole demokraattisesti valittu, kai se on se syy tilanteeseen?  Jos Venäjä-naapurimaa olisi kuin Ruotsi, yhteistyön tekeminen kaikessa olisi helppoa, kumpikin osapuoli hyötyisi siitä. Mutta menneisyys kummittelee kummasti....

maanantai 19. marraskuuta 2012

Maailman loppu




Paavi Benedictus ilmoitti tänään, ettei maailman loppu tulekaan joulukuussa, kuten maya-kalenteri ennustaa. Hyväpä niin. - Maapallolla on ennustettu loppua kautta historian, joten jospa uskoisimme nyt kiltisti paaviin. Joulukuussa voi tulla kyllä monelle muulle maailmanlopun tunnelmat, kun joulukiireet pakkaavat päälle, pikkujoulut ja monet muut juhlat saavat aikaan turhaa kiirettä. Moni pakeneekin tätä maailman lopun tunnelmaa lomille kaukomaille. Moni muukin asia synkistää, kuten pimeys tuntuu rasittavan kaikkia uutisista päätellen. Ihmettelenkin, miksi masennusta lietsotaan joka mediassa. Lehdet repivät pahimmat uutisotsikot kuten talvivaarat, sodat  ja murhat etusivuille. Uutisten meteorolgi aloittaa aamun kertomalla, miten on taas niin niin synkkää ja harmaata. Toimittajat ovat mielestäni syyllisiä ihmisten alakuloon. Vaatii hieman voimia, ettei mene mukaan tähän masennuslietsontaan. Parasta, ettei lue pimeään aikaan ikäviä uutisia ja katsoo telkkarista vaan iloiset ohjelmat.

Velipoikani, joka on lääkäri, sanoi nuorena opiskelijana meillä asuessaan, että ihmisenkin pitäisi mennä talvilevolle. Viisautta siinä totuudessa on aika lailla. Pimeyden ankeutta voi karkoittaa monin tavoin. Pukeutumalla värikkäisiin vaatteisiin. Muuten - huomasin Hgissä käydessäni, että lähes kaikki pukeutuvat mustaan ja katukuva on aika synkkä! Askartelu ja käsityöt ovat minun konstini pimeään aikaan. Mattoa on tullut heti lähes 40 metriä paukutettua autotallissa ja muutakin pikkunäpräystä olen saanut aikaiseksi. Mutta - onneksi valot on keksitty.

perjantai 16. marraskuuta 2012

Puijosta pikkusen taas paasausta

Kuopion Puijo on heti kuin taistelutanner. Yhteen ottavat yrittäjähenkiset ja ne suojelijat, jotka haluavat, että Puijon torni ja metsä kaatuu ja mätänee. Joku toimittaja kirjoitti SS:ssa ihan etusivulla, että Puijolle ei saa tehdä mitään. Mitähän siitäkin seuraa? Torniyrittäjä on nytkin tiukilla, kun asiakkaita ei ole tarpeeksi. Kuulema hiljaisuus metsässä on kaupunkilaiselle tarpeen. Mutta, usein Puijolla kävelevänä tiedän, mikä ryteikkö se metsä on. Ikävän näköistä. Minä en ainakaan lähde metsään tonkimaan ihmekasveja. Tietysti siellä on hiljaista, kun kaikki alkaa olla kuollutta. Puut kaatuilevat ja mätänevät, se on surullista katsottavaa. Samaa surullista mätämetsämaisemaa on jo Kolillakin. Mielestäni hoidettu metsä on paljon houkuttelevampi ja siellä uskaltaa jopa marjastaa ja sienestää, kun ei tarvitse pelätä lahojen puiden kaatuvan päälle.
 
Puijo tarvitsee nopeasti reipasta yrittäjyyttä ja vaikka edes uuden golf-kentän. Nyt  uudet tuulet puhaltamaan huipulle ja  pois liian isot puut näköalojen edestä ja metsä tarvitsee reippaan harvennuksen. Konttilassa on uinuva tunnelma, se kuvastaa hyvin Puijon tilaa eli mitään ei tapahdu. Kaupungin pitää elää ja muuttua kehittyäkseen. Pois turha tunteilu jo joka paikan suojelijat! Puijon metsä kuuluu kaupunkiin, mutta sitä pitää hoitaa ja kehittää. Onkohan Puijon tornin rakenteita tutkittu, ettei sekin romahda kasaan? Silloin käy symbolinen romahdus koko alueelle! Missä on terve yrittäjähenki kaupungin päättäjillä?

lauantai 10. marraskuuta 2012

Isänpäivän viikonloppu

Ensin tulee tietysti oma isä mieleen, joka menehtyi kaksi vuotta sitten. Nuorena isämme oli todella kiireinen, kun maalaistalon työt veivät aikaa aamuin, päivin ja illoin. Isää läheisempi meillä kotona oli ukki, joka oli koko ajan meidän lasten kanssa. Oma isä oli siis tavallaan aikansa uraisä, joka teki töitä todella kovasti. Hän saikin kotitilan hyvin  tuottavaksi, osti koko ajan uutta peltoa ja metsää. Olimme koko perhe aina innoissamme, kun uusi peltotilkku tai metsä oli ostettu. Jopa päiväkirjaani olin nuorena kirjoittanut, että isä osti taas peltoa. Hän rakensi tuotantolaitoksia  ja otti rohkeasti lainaa naapurien kauhistellessa eli investoi. Työpäivät olivat pitkiä, yleensä klo 6 - 12. Eläkkeellä isämme sanoikin, että nyt hän nukkuu univelat pois ja niin hän tekikin. Isä tuli läheisemmäksi, kun ukkia ei ollut enää. Vanhana oli aikaa jutella paljonkin isän kanssa. Mukava ja leppoisa isä hän olikin.
 
Isänpäivänä muistelemme myös mieheni isää, joka oli sodassa kolhiintunut, mutta kova yrittäjä hänkin. Nöyrä ja kohtelias herrasmies. Mutta sota vaikutti hänen elämässään koko ajan, jopa terveyteen. - Kotona vietämme isänpäivää huomenna kaksistaan, kun lapset ovat kaukana maailmalla. Joka vuosi ostan jonkin toivelahjan miehelleni. Isänpäivä on tärkeä jokaiselle isälle, niin myös lastemme omalle isälle. Onnea kaikki hyvät isät! Nauttikaa isänpäivästä kukin tavallanne.

perjantai 9. marraskuuta 2012

Säästöjä

Kuopion kaupungin taloustilanne ei ole hyvä, koska talousbudjetti on ties monettako vuotta alijäämäinen! Jos yritysjohtaja luotsaisi tuolla tavoin suurta firmaansa, hän saisi lennokkaat potkut. Mutta...meidän pääluotsaajamme saa palkankorotuksen!!! Palkka, joka on suurin kaupunginjohtajalle maksettava palkka tuossa asemassa Suomessa. En ymmärrä - en totta tosiaan. Olen suorastaan vihainen!
 
Kuulin eräältä opettajalta, että kouluissamme  alkavat ensi vuonna tosi säästöt; vain 1-2. luokilla voidaan ottaa sijaisia sairastuneen opettajan tilalle. Ylemmät luokat yhdistetään naapuriluokan opettajalle sairaspäiviksi. Kohtuutonta. Lapsia opella katsottavana jopa 50-60. Nyt vanhemmat kapinaan! Voi ope-parat, varmaan loputkin sairastuvat talvella stressiin. On aivan sairasta ottaa säästöjä heikoimmilta, kuten lapsilta. Päiväkodeissa on sama juttu. Sijaisia ei ole varaa palkata, kun ei ole rahaa. Täysin vastuuntunnotonta menoa!!!Lapset ovat heitteillä sekä päiväkodeissa, että kouluissa. Vanhainkodeissakin säästetään jo joka mutkassa. - Säästöt pitää löytyä muualta, kuten virkamiesten ylisuurista palkoista tai matkoista, joista ei ole hyötyä. Koulutuksista, jotka eivät ole tarpeen työaikana, koska jatkuvasti pidetään henkilökunnalle seminaareja, jotka ovat kalliita. Ulkomaiden matkat seis, koska yhteisvastuu pitää ottaa nyt tosissaan jokaisen kuntalaisen, joka tekee työtä meidän verovaroilla. Veronmaksajana minulla on oikeus vaatia tolkkua tähän tolkuttomaan menoon! Murisen nyt aika lailla - hölmöläisen peitto koko meidän kaupungin talous.

torstai 8. marraskuuta 2012

Lunta lunta - snow snow!


Lunta on taas tullut tällä viikolla Kuopioon ja se on jo toinen lumi. Saapas nähdä, pysyykö se? Mutta kaikki on niin puhtaan valkoista ja kaunista, ainakin aamulla, kuten tässä kotipihallamme.

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Huonoa ainesta!?

Nuori kokoomuspolitiikon alku laittoi FB:n sivuille ajattelemattoman möläytyksen, ettei lapsilisää saisi antaa köyhimmille, jottei huono aines lisäänny! Miten tyhmyys nuorena voikaan tiivistyä ja varsinkin tuolla Facebookissa? Pitäisi hieman ajatella tarkemmin  eikä vain kirjoittaa.
 
Huono aines - mitä se on? Ihmisiä, jotka sotkevat elämänsä. Heitä on kaikissa yhteiskuntaluokissa. Olen aiemmassa työssäni nähnyt perheitä, joissa vanhemmat olivat varakkaita, tohtoreita, opettajia yms  ja lapset vain jostain syystä epäonnistuvat täysin. Sotkeutuvat huumeisiin, rikoksiin, eivät löydä suuntaa elämälleen. Ja vastaavasti lapsuuden ympäristössäni oli paljon suurperheitä, jotka olivat köyhiä, mutta lapsista on tullut vaikka mitä suurta - lapsilisän avulla! Lapsilisä kuuluu kaikille.

tiistai 6. marraskuuta 2012

Kuvien luvaton käyttö blogeissa

Hesarissa oli tänään artikkeli "Kuvien luvaton käyttö rehottaa blogeissa" ja se onkin asia, jota moni ei vain ymmärrä. Muotiblogit ovat täynnä kuvia, jotka on napattu luvatta milloin mistäkin sivustoilta. Suomen tekijänoikeus on kuitenkin aika tiukka, joten omien kuviensa luvatta käyttöön löytävä bongaaja  voi laittaa rahoiksi, kuten minäkin olen tehnyt! Muotimaailmassa se luvaton käyttö voidaan katsoa tietysti mainostamiseksi, joten siihen suhtaudutaan ehkä lievemmin. Mutta...tämän blogin kuvia ei saa käyttää omissa blogeissa tai painattaa julisteita, tauluja, esitteitä. Joten, jos haluat käyttää kuviani, ota yhteyttä!

maanantai 5. marraskuuta 2012

Pyhäinpäivää ja iltaa


Vietimme marraskuun alun viikonlopun Hgissä, kun koko jälkikasvumme on nyt siellä. On aina yhtä mukavaa nähdä perheenjäseniä, koska emme näe kovin usein. Suunnittelin spata ja ostoksia, mutta... Shoppailut jätin perjantain iltapäivällä nopeasti, kun yritin soljua muutamaan kotelomekkoon ja jumituin pukukopissa kahteen makkarankuoreen totaalisesti. Hiki virtasi ja päätin luopua sovinnolla sovittelusta. Illalla kokoonnuimme koko lähipiiri  ravintola Toscaniniin ja söimme maittavan menun. Rahat voi käyttää mieluummin mukavaan yhdessäoloon kuin kausikolttuihin.
 
Pyhäinpäivänä Helsinki oli rauhallinen keidas. Hiljaisempaa kaupunkia tuskin löytyy muualta Suomesta. Kaikki on päivällä kiinni. Kuopiossa oli suuri uusi kauppakeskus pyhäinpäivänä auki, mutta oliko se tarpeellista? Ehkäpä, jos ei keksi muuta ajanvietettä kuin kauppakeskuskierros.   Mutta joskus on hyvä rauhoittua hektisessä maailmassa. Aloitimme pyhänvieton menemällä pitkästä aikaa kirkkoon. Helsingin vanha kirkko on kaunis ja erityisesti puisto sen ympärillä. Kirkossa oli harras tunnelma, mutta kun kaikki virret olivat outoja, emme osanneet laulaa mukana ja eivät kyllä muutkaan, vain kuoro. Minne ovat kadonneet kaikki kauniit  tutut virret ja laulut kirkonmenoista? Kävimme kahdella hautausmaalla sukulaisten haudoilla. Kynttilämeri Hietaniemessä ja Kellonummella oli vaikuttava näky. Ihmiset vaelsivat hiljaisena virtana. Sumu, pimeys ja liekkimeri hautausmaalla loivat surullisen tunnelman marraskuun iltaan. Pyhäinpäivänä meidän perheellä oli myös muistopäivä, kun ukin kuolemasta oli kaksi vuotta. Suru on muuttunut kauniiksi kaipuuksi.

Lähisukulainen sairastui kovaan kuumeflunssaan sunnuntaina. Lähin terveysasema oli kiinni ja päivystys oli Jorvissa. Siellä meni aikaa tosi sairaana yli kolme tuntia! Sitten vielä apteekkiin sairaana. Mikä onkaan terveydenhuollon tila? Onko oikein, että sairas ei pääse nopeasti lääkärille? Ei ole! Sote-uudistuksella olisi nyt aika kiire. On aivan kohtuutonta, että todella sairaana joutuu jonottamaan kolme tuntia! Hävettää koko suomalainen terveydenhoitosysteemi! Jokaisen sairaan pitäisi päästä vähintään tunnissa hoitoon! Minne kummaan mustaan aukkoon meidän kaikkien verorahat valuvat? Nehän on tarkoitettu perusasioiden hoitoon!

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

torstai 1. marraskuuta 2012

Kuopio on aivan sekaisin uudesta kauppakeskus Matkuksesta!

Tänään avattiin Kuopion Matkuksessa (se on eteläpuolella Kuopiota) uusi kauppakeskus Ikano tai Shopping Center Matkus, joka on Ikean vieressä. Siellä on muistaakseni 60 uutta kauppaa! Taitaa olla koko itäisen Suomen suurin kauppakeskittymä. Koko liikenne on sekaisin eteläpuolella kaupunkia, kun kaikki pakkautuvat samaan aikaan ostoksille tai vain pällistelemään ja ihmettelemään. No, onhan sinne houkuteltu nimekkäitä esiintyjiä tänä viikon loppuna, kuten Anna Puu, Elastinen mies  ja Diandra. Itse en halua siihen ryysikseen eli ruuhkaan.  Suuret ihmismäärät eivät oikein houkuta. Mutta tottahan on hieno juttu, että kauppa käy Kuopiossa ja turistit käyvät pyydyksiin. Itänaapurit ovat varmaan innoissaan tasokkaasta ja hulppeasta Ikea-Ikanosta. Nyt vaan hotellia rakentamaan Matkukseen, jotta shoppailijat saavat olla pitempään ostoksilla. Tämä superkauppakeskus tuo meille monta uutta työpaikkaa. Kuluttamisen huumassa luodaan tosiaan työtä ja elintasoa, vaikka joskus tuo kaikki turhuus ja tavaroiden paljous kauhistuttaa. Minne kaikki tavarat lopulta sopivatkaan?
 
Jouluostoksille voisin ehkä lähteä, kunhan meno hieman rauhoittuu. Miten ihmisillä onkaan rahaa, vaikka on lama? Ja miten heillä on aikaa arkena keskellä päivää mennä ostoksille?  Kai niitä eläkeläisiä, lomalaisia, työttömiä, opiskelijoita ja muuta vapaata porukkaa on liikkeellä. Ambulanssit ja poliisiautot ajavat koko ajan tässä työikkunani ohitse pillit ulvoen, kun ihmiset törmäilevät Kuopion viikonlopun suuressa massatapahtumassa.

PS - vielä hieman kylttiasiaa. En voi käsittää, miksi voi olla niin vaikea saada hyvää ja näkyvää kylttiä etelästä päin tuleville autoilijoille. Nyt on vain pieni kauppakeskus-kyltti, joka vilahtaa huomaamatta ohi. Kun kaupunki ei saa sitä aikaan, antakaa yritysten tehdä kunnon kyltti. Se on markkinointia!