Menestysreseptejä yrittäjyyteen ja elämään

Kauppalehden Optiossa oli juttu amerikkalaisesta yritysvalmentaja Brian Tracysta. Joku suomalainen oli ollut hänen kurssillaan Amerikassa ja sieltäpä lehdestä lainaan tähän menestysreseptin.
 
Talonpoikaisjärkeen perustuvia ohjeitahan ne kaikki ovat:
- kohenna suoritustasoasi eli kyllä pystyt paljon parempaan, jos tahdot!
- älä elä uskomuksissa ja kuvitelmissasi, vaan ohita ne reippaasti ja usko vain omaan osaamiseen
- jos omaat jonkun superlahjakkuuden, kehitä erityisesti sitä, siinä on menestyksen salaisuus
- opiskele joka päivä uusia asioita ja ole kiinnostunut kaikesta ympärilläsi
- koulutus ja koulutus, opiskele ja opiskele, mutta erityisesti sitten työn ohessa
 
Nämä ohjeet ovat mielestäni sellaisia, että luovuus ja itsetunto kun tulee käyttöön oikealla tavalla, niin johan syntyy tulosta. Ahkeruuttahan se menestyminen aina vaatii ilman muuta ja keskittymistä elämään. Jos huitelee vähän siellä ja vähän täällä, jättää kesken asiat, niin mitään valmista ei koskaan synny. Keskity ja keskity, paranna ja paranna suoristustasi! Ja se vapaa-aika, relaa silloin!
 
Luin myös suurlähettiläs Bruce Orekin mielipiteitä lehdestä viikonloppuna. Hän oli monessa asiassa oikeassa. Suomalaiset ovat liian pessimistisiä. Eivät näe aina asioita positiivisesti. Lehdissä ei ainakaan kehuta mitään menestynyttä suomalaista koskaan liikaa. Tai sitten menestyneet suomalaiset eivät anna haastatteluja. Tai ollaan kateellisia, kuten Nallelle. Muutenkin olen Brucen kanssa monesta asiasta samaa mieltä. Mistähän johtuu, että monet median jutut ovat hyvin yrityskriittisiä ja negatiivisia. Jopa talousalan lehtien toimittajat kirjoittavat negatiivisesti yrittäjyydestä, penkovat epämieluisasti asioita esille, joilla ei ole suurtakaan merkitystä. Kuka tuo yrittäjyyden ongelmia rehellisesti esille? Mutta, kuinka monella toimittajalla on käsitystä yrittäjyydestä muuten kuin teorian kautta, jos sitäkään. Miten siinä sitten voi olla realistinen kuva yrittämisestä, kun siitä pitää kirjoittaa viisasta juttua lehteen?

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kevät keikkuen tulevi

Kuva
Kalevalan sanoin: Kevät keikkuen tulevi, suvi suuta vääristellen. Se kyllä tarkoitti aikoinaan, että keväällä ei ole enää tarpeeksi ruokaa, vielä vähemmän kesän alussa. Talvivarastot oli syöty ja olo oli heikko. Mutta silti oli kevättä rinnassa. Nykyihmiselle kevät keikkuen tulevi tarkoittaa enemmänkin säiden vaihtelua. Harva tietää tuon sanonnan taustat, mutta väliäkös sillä. Kevät tulee kuitenkin. Tai ehkä vapun seutuun voidaan sanoa, että kevät keikkuen tulevi, kun katsoo hieman huojuvia tyyppejä.                         Kuvat Kuopiosta Pohjois-Kallaveden rannalta 7.4.2014 noin klo 17.30.                                                           Kamera Nokia Lumia 1020
Lue lisää

Kalanruoto kurkussa ambulanssilla sairaalaan!

Jopas taas sattui kesän juttu eli syödessä sattuu! Olimme mökillä uurastaneet koko iltapäivän maalausurakkaa ja tein illaksi kalakeiton hauesta. Se on herkkuamme, kun sekaan laittaa runsaasti perunoita, voita ja sipulia. Puhdistin kalapalan ruodoista mielestäni tarpeeksi huolella ja aloitin syömisen, mutta viimeistä lusikallista syödessäni tunsin kovan piston kurkussani. Juoksin ulos kakistelemaan ja yritin oksentaa ja yskiä ruotoa pois. Ruoto tuntui sormessani syvällä kuitenkin kurkun yläpäässä, mutten saanut sitä pois, kun se oli iskeytynyt tiukasti kurkkuun. Mieheni oli nopea ja tilasi heti ambulanssin viereiseltä kylältä, kun näki surkean läähätykseni ja kakisteluni. Pojat tulivat kohtuullisen nopeasti ambulanssilla mökille. Mutta koska emme saaneet keväällä nimettyä heti tietämme, tien löytäminen vei oman aikansa ambulanssilla ja mieheni meni vastaan autollaan. Kylläpä aika tuntui pitkältä siinä yökötellessä. Jokainen minuutti oli tuskaa. Pistos oli aika kova, en uskaltanut niela
Lue lisää

Ajatuksia tähän aikaan

Kuva
Kahlil Gibran oli nuoruuteni ajan runoilija, jonka ajatuksia luin ja ihailin. Nyt hänen viisaat mietteensä ovat taas ajankohtaisia tässä vaikeassa ajassa. Jokaisen talven sydämessä on väräjävä kevät, ja jokaisen yön hunnun takana on hymyilevä aamunkoitto. Ihmisten joukossa tahtoisin mielummin olla se, jolla on unelmia ja halu täyttää ne, kuin suurin ihminen ilman unelmia ja toiveita. Jonakin päivänä olen puu, ja tuuli laulaa oksissani ja aurinko tanssii lehdilläni, ja olen vahva ja kaunis kaikkina vuodenaikoina. Sydän ymmärtää, mitä kieli ei koskaan ilmaise ja mitä korvat eivät voi kuulla. Tuuli voi puhaltaa ja tyyntyä, meri voi aaltoilla ja asettua, mutta elämän sydän on rauhallinen ja hiljainen maailma, ja tähti, joka siinä loistaa on ikuisesti kiinteä. Muistaminen on eräänlaista kohtaamista. Unohtaminen on eräänlaista vapautta. Salaisimmat kyyneleemme eivät koskaan etsi silmiä. Paulo Coelho on tämän päivän nuorille eilisen Gibran: Unelman tekee m
Lue lisää