Sumussa

 
Viime viikot ovat menneet kuin sumussa. Suru on surtava, itkut on itkettävä. Elämässä on yritettävä mennä eteenpäin ilman vanhinta veljeä. Pimeän jälkeen tulee onneksi taas valoisa aika. Räpiköin eteenpäin kuin lentokykynsä menettänyt varpunen. On vaan totuttava tähän suureen menetykseen. Kiitos kaikista kauniista kukista, korteista ja viesteistä, joita olemme saaneet. Ne lämmittävät mieltämme surussa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kalanruoto kurkussa ambulanssilla sairaalaan!

Kevät keikkuen tulevi

Ajatuksia tähän aikaan