Hae tästä blogista

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Yksinäisyys - Loneliness

Luin tänään Helsingin Sanomista jutun yksinäisyydestä. Yksinäisyys

Loneliness like darkness
A never-ending night
Even though the black won't go away,
You'll never fall asleep.

Because loneliness sparks a fear
And unlike other nightmares
Awakening will not vanish it;
For the darkness is too strong
To allow any rest

It makes memories into ghosts
And dreams into spirits
Too vague to remember
Too important to forget


Se oli riipaiseva juttu. Todellakin, miten paljon voi olla yksinäisiä lapsia, aikuisia ja vanhuksia. Emmekö huomaa noita maan hiljaisia. Miksi emme kysy naapuriamme kahville tai vaikka edes juttelemaan. Lapset ovat monesti koulun jälkeen yksin ja luullaan, että he pärjäävät. Vanhukset unohdetaan koteihinsa tai ei välitetä edes soittaa.

 
 
Maailmassa on enemmän ihmisiä kuin koskaan ennen! Ja yksinäisiä aina vain enemmän. Jotain on yhteiskunnan rakenteissa pilalla, jos toiset ovat koko ajan liian yksin. Tottahan se on, että yksinäiset vain kärsivät hiljaa, eikä heillä ole voimia tulla sosiaalisin porukoihin tai eivät ehkä halua, kun eivät löydä sopivaa tai arvoistaan seuraa. Mutta sosiaalisuuteen voi oppia jo lapsena. Jokainen tietysti kaipaa välillä yksinoloakin, mutta ihminen on sosiaalinen eläin.  Siksipä en kannata yksin asumista, vaikka ihminen olisi sinkku. Tulevaisuuden maailmassa asumismuodot tulevat varmaan tai toivottavasti kehittymään siihen suuntaan, että sosiaalisia tiloja suunnitellaan paremmin yhdessäololle eri asumismuodoissa. Siinäpä yksi tulevaisuuden pulma, yksinäisyyden poistaminen maapallolta.


 
 
Jos kärsii yksinäisyydestä, se voi olla joskus omakin vika. Ei osata olla ystävällisiä lähellä oleville ihmisille, kylään kutsuminen on vaikeaa, ei saada aikaa järjestettyä harrastuksille. Syyt ovat moninaiset, mutta ehkä HS:n jutun mukaan lapsuudella on suuri merkitys sosiaalisuuden kehittymisessä.
 
 

Ei kommentteja: