Annin aatoksia

    Olen aina pitänyt Kalevalan päivästä. Ehkäpä yksi syy on, kun Elias Lönnrot keräsi lapsuuden maillani kalevalaisia runoja kirjaansa, josta tuli Suomen kansan kansalliseepos. Perimätiedon mukaan Elias istui kotipaikkamme koivun alla ja keräsi runoja paikkakunnan runonlaulajilta 1830-luvulla. Koivua sanottiin Lönnrotin koivuksi. Hän tuli pohjoisen suunnasta ja kun talossa asui herännäisiä, hän jäi sinne vähäksi aikaa. Juureni ovat itäisessä Suomessa ja Kalevalan tarinat kiehtovat suuresti  mielikuvitustani. Mikä runoista tuli kotiseudultani?  Kalevalassa kerrotaan kansojen ja sukujen välisistä riidoista, kostoretkistä ja kosiomatkoista. Samoja ongelmia on tänäkin päivänä hieman eri muodossa. Islannin saagoissa on paljon saman  tapaisia aiheita, joita luin joskus Islannin matkasta innostuneena. Islannin saagat ovat vain paljon raaempia ja julmempia. Elias Lönnrot muokkasi tarinoita itse, joten ne saattoivat muuttua hieman siitä, miten ne hänelle kerrottiin. Kalevala on ollut  t

        Uutistulvassa tulee mietittyä usein ihmisen pahuutta. Erityisen riipaisevalta tuntuvat henkirikokset, joihin jopa hyvin nuoret haksahtavat. Suomessa tapahtuu koko ajan raakoja henkirikoksia, joita tehdään parisuhteissa, ystävyyssuhteissa, sukulaisuus-, naapuruussuhteissa ja jopa täysin tuntemattomiin kohdistuvia.  Mistä ihmisen pahuus kumpuaa? Usein mietin pahuuden olemusta, joka ei vaan tunnu katoavan maailmasta, vaan lisääntyy tai siltä tuntuu, kun tiedämme kaiken, jopa liikaa. Miksi pitää olla paha ja ilkeä? Onko syynä onneton lapsuus ja nuoruus vai perintötekijät vai ympäristö?  Eikä olisi helpompi elää, jos olisi hyvä ihminen. Iloinen, avoin, hyvä, antelias, ymmärtäväinen? Pahuuteen kuuluu myös kateus, joka vie kalatkin vesistä. Ei kenenkään ihmisen elämä ole kadehdittavaa, oma elämä on se, mistä pitää oppia nauttimaan ja jota vain voi elää. Ei pelkkä rikkaus tuo onnea, köyhäkin tai köyhempikin voi olla yhtä onnellinen. No - tietysti joku taso on hyvä olla elä

Ystävänpäivä ei ole mielestäni mitään amerikkalaista hömpötystä, vaan hyvä aihe viettää ystävyyden päivää ja miettiä syvemmin ystävyyttä ja rakkautta. Jokainen meistä tarvitsee ystäviä, vähemmän kaipaamme vihamiehiä, vaikka niitäkin elämän matkan varrella tulee valitettavasti vastaan. Mistä syntyy hyvä ystävyys? Sitä on aika vaikea sanoa, mutta monet asiat vaikuttavat. Jotain samanlaista ystävissä yleensä on, mutta voivat hyvin erilaisetkin ihmiset olla ystäviä. Tai koirakin voi olla hyvä ystävä. Ystävyys voi myös loppua, vaikkapa välimatkaan. Itse kaipailen monia nuoruuteni koulukavereita, joiden kanssa olimme tosi hyviä ystäviä. Myös monet opiskeluaikojen ystävät ovat kadonneet pitkän välimatkan takia. Sukulaisissakin on hyviä ystäviä, joita ymmärtää hyvin ja joihin voi luottaa.   Ystävänpäivänä voitaisiin puhua enemmän ystävällisyydestä ja hyvistä tavoista. Niistähän elämä rikastuu eniten ympärillä. Ystävällinen ja iloinen ihminen on kuin valo, jonka lähellä kaikki haluavat oll

    Valo lisääntyy nyt päivä päivältä huimaa vauhtia ja aavistus keväästä alkaa tuntua, kun päivät pitenevät. Aurinkoiset päivät antavat aivan uutta voimaa ja energiaa arkeen. Jäällä on todella ihanaa liikkua, kun maisemat kylpevät kevään uudessa hohteessa. Kaikki ulkoilijat, hiihtäjät ja lenkkeilijät nauttivat hankien kimaltaessa. Oi ihana kevättalvi!    

Valo, talven hieno valo, se tekee onnelliseksi, kun pitkä ja pimeä aika on ohi. Pilvinenkään päivä ei ole enää niin pimeä kuin marraskuussa. Valo tekee ihmiset iloiseksi ja kaikki lähtevät hymyillen ulos. Viime sunnuntai oli ulkoilijan unelmapäivä. Aurinkoa, muutama aste pakkasta ja upea talven valo hangilla. Sehän on aina aavistus kevään ja kesän tulosta. Hyvä oli hiihtäjän hiihdellä hankia pitkin Kallavedellä ja metsissä. Kuopio oli nuoruuteni haavekaupunki. En koskaan voinut nuorena kuvitella Helsingissä ollessani, että tapaisin savolaisen puolisoni ja suuntaisimme perheen kanssa Kuopioon. Se tuntui kaukaiselta haaveelta, joka aivan yllättäen sitten toteutui.  Viihdyin kyllä nuorena opinnoissa ja töissä Helsingissäkin, kun siellä riitti ystäviä, menopaikkoja ja kulttuuria, mutta muutto Kuopioon oli parasta, mitä meille ja koko perheellemme tapahtui. Nautin vaikkapa siitä, että täällä on vielä  kunnon talvi. Muistan millaista  hiihtäminen oli  pääkaupungin tallatuilla laduilla. Pi

      Talvi tuntuu aina pitkältä, vaikkei olisi paljon pakkastakaan. Lumi peittää maisemat, odotellaan taas kevättä. Ja kesää, joka on kaukana jossain siellä tulevaisuudessa. Valoa ei ole viime päivinä juurikaan ollut, vaan aika raskas pilvisyys on pitänyt talvista harmautta päällämme. Sakea sumukin vaivasi maisemia muutamana päivänä. Maisemat olivat mystisen näköisiä usvan keskellä. Joku kalastaja eksyi sumussa Kallavedellä, eikä löytänyt tietä kotiin. Palomiehet kävivät pelastamassa eksyneen. Jäitä pitkin pääsee kuitenkin hiihtämään, luistelemaan, kelkkailemaan ja ulkoilemaan. Tulisipa valo ja kevät nopeammin...maisemat nukkuvat kaikkialla talviuntaan ja käpertyvät lumen alle.