Kesäkirppis



Olen monena kesänä pitänyt autotallissamme kesäkirppistä ja se onkin aika mukavaa puuhaa. Laitan kadulle kyltin, kun olen kotona ja kummasti se herättää heti kulkijoiden mielenkiintoa. Laitan usein myös maakunnan lehteen menoinfoon ja facebookiin ilmoituksen. On piristävää tavata samalla ihmisiä ja vaikkapa vain jutella omalla kirppiksellä. Monet naapurit ovat pistäytyneet tallissa ja vaikkei kauppoja ole aina syntynyt, juttua ja tarinoita riitää. Pysyn oikein hyvin ajan tasalla, mitä lähistöllä tapahtuu. Joskus syntyy kauppojakin ja sehän onkin yksi kirppiksen tarkoitus. Myyn autotallissani kaikkea mahdollista, itsetehtyjä räsymattoja, tauluja, käytettyjä vaatteita, kirjoja, astioita, ystävien ja sukulaisten tuotteita tai tavaroita. Lahjoitan myös paljon tavaraa ja sekin tuntuu kivalta, jos joku tarvitsee jotain, mitä en enää  itse tarvitse. Olen lahjoittanut myös ukrainalaisille tavaraa autolastillisen. Vaatteita he eivät nyt tarvitse, vaan kaikkea muuta arkiseen elämään liittyvää. Taaskin on iso kasa tavaraamme lähdössä sodasta paenneille. Heiltä puuttuu kaikki tarpeellinen ja eniten he kaipaavat huonekaluja ja astioita, sekä lihamyllyjä! Siellä heillä päin jauhetaan edelleen jauheliha lihasta eikä sitä osteta valmiina. He eivät ole tottuneet valmiiseen jauhelihaan, koska se ei ole tuoretta. Kulttuurierot ovat aika isot ruuanlaitossakin.  Voin kuvitella miltä tuntui, kun äitinikin läksi kaksi kertaa pakoon venäläisiä, eikä saanut ottaa mitään mukaan. Hänen kertomuksensa tuntuvat nyt todelta liiankin lähellä. 

Välillä ihmettelen, miten paljon hyvää tavaraa nurkissamme onkaan. Mutta monet tavarat ovat peräisin mummeilta, tädeiltä, lapsiltamme, monilta sukulaisilta. Onneksi kierrätys on muodissa ja se lisää ihmisten mielenkiintoa kirppiksiä kohtaan. Erityisesti nuoria käy paljon ja he ovatkin tietoisia kierrätyksen merkityksestä. Jokainen voi tehdä löytöjä. Vähitellen talomme nurkat ja kaapit tyhjenevät, mutta kaikkea ei ole aikomus vielä kuitenkaan myydä pois, jotain jää vielä kotiimmekin. Mutta isoin osa tavaroistamme joutaa jo kierrätykseen. Pitää tyhjentää talo kaikelta varalta, ettei rosvoille jää mitään arvokasta, kun koskaan ei tiedä tuosta idän naapurista, mitä sillä on mielessä! Oikeastaan meillä ei ole mitään arvokasta kotona, mutta rosvoillehan kelpaa kaikki.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kalanruoto kurkussa ambulanssilla sairaalaan!

Kevät keikkuen tulevi

Ajatuksia tähän aikaan