Ministerikierrätys?

Ihmeellistä on tämä ministerikierrätys. - Miten voikaan olla hyvä isojen yhteisten asioiden asiantuntija, jos hyppää tehtävästä toiseen? Jos perusteena on vain puolueen menestys seuraavissa vaaleissa eikä todellinen asioiden hoito. Jos työ- tai yrityselämässä hypeltäisiin moiseen malliin, mikään ei tulisi onnistumaan. Opettaja laitettaisiin esim talouspäällikösksi tai talouspäällikkö opettajaksi? - Eipä ihme, että maamme asiat ovat niin kovasti sekaisin, kun asioiden perehtymiseen menee ainakin vuosi tai pitää esiintyä suurena asiantuntijana, vaikkei asiasta tai alasta tietäisi juuri mitään.  Tämähän näkyy hyvin nyt kuntauudistuksessa, sotessa ja monessa muussa kuten verotuudistuksissa...

Jutta Urpilainen kiitteli tietysti entisiä ja ylisti jo valmiiksi uusia. Kaikelle asialle voi keksiä perustelut ja kansako uskoo? Epäusko politiikan tekoon on mennyt jo aikoja sitten, sellaista säheltämistä on politiikan nykymeno. Todelliset asiatuntijat päätöksien tekoon ovat muualla kuin näkyvästi puolueissa säveltävät. Joskus tuntuu etteikö tosiaan  löydy viisaita päättäjiä mistään, mutta ne joilla olisi järkeä ja viisautta, eivät jouda tai jaksa lähteä taisteluun, mitä uudistetaan ja miten. Jos nykyisen asiatuntemuksen pääpaino eri ministeriöissä on ensijaisesti puoluepoliittinen näkemys, miten syntyy oikeita ratkaisuja?