Annin aatoksia

Islanti ja tuhka ovat olleet otsikoissa jo muutaman viikon ajan. Olen seurannut uutisia suurella mielenkiinnolla, koska olimme tyttäremme kanssa viikon matkalla tuolla saarella tasan puoli vuotta sitten eli lokakuussa 2009. Kävimme juuri sen jäätikön reunalla, jossa nyt Eyjafjallajökullin tulivuori purkautuu ja näimme tämän vuoren. Olimme mahtavalla päivän retkellä Etelä-Islannissa Vikin pikkukaupungissa saakka ja matkan varrella näkyi myös tuo katala Katla. Toivottavasti se pysyy aisoissa. Muistan ihanan Skogafossin pikkukaupungin, jonka kylämuseossa kävimme, se kylä on varmaan nyt tuhkan peitossa, koska siitä on vain 12 km tuhkaa syöksevälle vuorelle. Kylän reunassa kasvoi yksi Islannin parhaista kuusimetsistä, sekin on varmaan jo kuollut. Kylässä oli myös todella kauniila paikalla vesiputouksen vieressä maatila, jossa islanninponit olivat laitumella. Sekin pelto on varmaan tuhkan peitossa. Rantatie, jota ajoimme pikkubussilla 15 hengen seurueen kanssa etelään päin ja takaisin, on ny...

Menee varmaan monta päivää ennenkuin palaudun maan pinnalle sieltä Islannin kuun maisemista. Islanti iski kuin voimakas järistys! Kokemus on tietysti vielä voimakkaampi, kun matkaan lähtee kovimpien sateiden ja hurjien syysmyrskyjen aikaan. Onneksi myrskyt ja sateet olivat illalla ja aina kun teimme retkiä päivisin, paistoi aurinko. Tuuli ei haitannut, se kuuluu siellä asiaan. Mutta mennessä lentokentälle laskeutuminen oli vaikuttava, kun alla tyskyi hurja vaahtopäinen meri vuorenkorkuisine aaltoineen. Onneksi emme oleet laivassa, vaikka melkein siltä tuntui,kun kone laskeutui Keflavikin lentokentälle nitisten ja natisten, mutta se kesti. Matkustajat taputtivat, mitä ei ole tapahtunut aikoihin! Tunnelma oli jännittävämpi kuin Linnanmäellä. Islanti on tosiaan kuin kuuplaneetta laavakenttineen ja todella erikoisine maisemineen. Maisemat ovat jopa erikoisen väriset syksyllä, kun lähes kaikki vihreä on kadonnut syksyllä, paitsi sammal. Ruskean ja mustan laavan eri sävyt ruskan punertavien ...