Annin aatoksia

Itsenäisyys, mitä se on. Ainakin sitä, että Suomi on  vapaa maa isiemme, ukkiemme ansiosta. Kiitos siitä kaikki ukit, isät, sedät, tädit, mummit! Että saan sanoa mielipiteeni kohtuullisen vapaasti kotimaassani joutumatta mielipidevangiksi. Että saan kirjoittaa blogia ja  vaikkapa sanoa kärkevästikin mielipiteitä politiikasta. Itsenäisyys on myös elämisen vapautta. Tekemisen vapautta. Saan tehdä sitä työtä, mitä haluan, harrastaa mitä haluan, mennä sinne tai tänne eli matkustaa vapaasti. Itsenäisyys on myös sitä, että saan hengittää raikasta kotimaan ilmaa, katsella, kuunnella, liikkua luonnossa ja nauttia elämästä täysin siemauksin. Hyvää Itsenäisyyspäivää!       Tänään kohotamme maljat Suomelle ja meille suomalaisille. Seuraamme, kuinka uudet pukukoodit soveltuvat presidentin kutsuihin. Syömme illallisen ja nautimme vapaapäivästä. Eläköön Suomi ja voikoon hyvin ja ensi vuonna taas toivottavasti paljon paremmin.     ...

Kun katselee linnan juhlia, ei lama paljon näy. Puvut ovat vuosi vuodelta komeampia, näyttäviä, kalliita luomuksia, jopa taideteoksia. Pääasia eli Suomen itsenäisyys ja se hinta, mitä siitä maksettiin taitaa unohtua juhlahumussa. Jos suoraan sanon, olisi mukavaa päästä edes yhden kerran siihen tungokseen tanssimaan. Mitähän mainittavaa tekisi? Ehkä vain se kirjan kirjoitus onnistuisi, muuta en keksi. Yrittäjiä linnaan ei kutsuta kuitenkaan, vaikka olisivat omalla alueellaan uran uurtajia. Eniten tietysti suututtaa se, kun samat ihmiset menevät sinne joka vuosi, joku on ollut jo lähes 30 kertaa linnassa! Itsenäisyyspäivänä kävimme läpi taas ukin sotamuistoja, päiväkirjaa, joka itketti, kun sitä luki. Mittava ansioristikokoelma on myös vaikuttava, mutta menihän ukiltamme siellä sodassa iso osa nuoruudesta ja loppujen lopuksi jalkakin. Mutta monelta meni henki, koko perhe, joltakin isä ja kaikki isän neljä veljet. Ne ihmiset jotka menettivät omaisiaan, kadottivat sukulaisiaan, eivät kosk...

Kun on nähnyt komean ja vaikuttavan Itsenäisyyspäivän paraatin Kuopion torilla, tulee mieleen ajatus, miten tärkeä tuo armeija meille onkaan. Jos emme omistaisi noin massiivista armeijaa, saattaisi olotilamme täällä itärajan tuntumassa olla aika turvaton. Historia on sen monasti todistanut, että vaara väijyy joskus itärajan takana.  Toivottavasti meidän ei tarvitse koskaan enää turvautua tuohon armeijan kalustoon. Tällä hetkellä suhteet itäiseen naapuriin ovat hyvät, kauppa käy ja yhteistyö kukoistaa. Isäni, äitini ja moni sukulaiseni oli aikoinaan sodan takia vaikeassa elämän tilanteessa. Lapsuudessa kuulin monta sotajuttua ja se sodan pelko, joka oli aina olemassa, tuli lapsena usein uniini. Monta kertaa heräsin painajaisiin, että sota oli alkanut. Joku sukulaiseni on kadonnut rajan taakse, moni on vammautunut. Ukilta lensi jalka miinaan. Mummi kertoi vanhemmiten monta kertaa samat jutut pakomatkasta junalla Viipurista, kun sota alkoi. Viipurin ja Karjalan menetys on vieläk...