Annin aatoksia

Kylttyyriä...sitähän pitää elämässä olla! Kesällä Kuopio ja ympäristöpaikkakunnat ovat pullollaan kulttuuria, niin että pakahtuu siihen suuren määrään, jos haluaa kaiken ehtiä kesän aikana. Itse nautin eniten Kuopio tanssii ja soi viikosta. Tänä vuonna tuli nähtyä todella hieno ja vaikuttava esitys  COMPAGNIE MOUVEMENTS PERPÉTUELS / CIE SALIA SANOU/  D'UN RÊVE  SALIA SANOU | Compagnie Mouvements perpétuels  ja kylläpä se yleisökin repesi katsomossa aikamoisiin aplodeihin. Esitys oli niin niin hyvä ja vaikuttava, että en halunnut nähdä yhtään muuta esitystä tanssiviikolla. Yleensä käyn katsomassa 2-5 esitystä, joskus on tosi hyviä, joskus aika huonojakin mielestäni. Joskus on tehnyt mieli lähteä kesken kaiken pois! Kuopion viinijuhlilla on festaritunnelmaa aina koko viikon ajan heinäkuun alussa. Kävihän siellä Käärijäkin kääntymässä ja rahaakin sai varmaan kääriä, toivottavasti. Onhan hän aika myönteinen ilmiö kaikessa valoisuudessaan. Itse en nähnyt, mutta kuulin katsojilta, että t

Kummitätini luonnos, kun olin 7 vuotias. Tänään olen syntynyt, aika monta vuotta sitten. Aamulla aikaisin noin klo 4. Synnyin kotitalomme salissa maalla. Kätilö Lea tuli meille kotiin. Synnytykseni ei ollut äidin kertoman mukaan helppo, vaan vähän vaikea, pitkä  ja kivulias. Veljeni oli myös syntynyt kotisalissa ennen aikojaan pari vuotta minua ennen juhannuksena. Sitten kotipellon laitaan tuli synnytyslaitos, joten äiti pääsi kävellen pyöräyttämään loput kolme sisarustani. Ja ne olivatkin sitten helppoja synnytyksiä, vaikka lapset olivat yli neljäkiloisia. Muistan, kun me lapset haimme pikkuveljet hevosella isän kanssa viljakärrillä, jossa oli mukavaa istuskella äidinkin uuden vauvan kanssa. Yhden veljen synnykseen äiti meni lammasturkki päällä perunapellon yli, kun oli loppusyksy. Olin aivan haltioissani pikkuveljistä ja kylläpä heitä sainkin sitten hoitaa.   Minulla oli musta kihara pitkä tukka jo syntyessä ja pitkät sormet sekä pitkät kynnet. Isäni oli sanonut, että minusta tulee p

Nyt kun oikein kunnolla ukkostaa, on aikaa ihailla kukkiensa kuvia sisällä. Taivas ryskyää kunnolla! Ja kukathan eivät kovasta sateesta tykkään yhtään. Siksipä kuvaan paljon kukkiani, niin saan niistä iloa pitkäksi aikaa. Kova sade ja tuuli ovat perennoille monesti liikaa. Pionit nuokkuvat, samoin päivänliljat. Olen tehnyt keksinnönkin kukkien sadesuojaksi, mutta se pitäisi ensin testata.