Annin aatoksia

Helsingissä kevät on pitemmällä kuin Kuopiossa. Voin tunnustaa olevani aikamoinen kevätbongari! Seuraan keväällä oikeastaan kaikkea mitä tapahtuu ympärillä. Luontoa, eläimiä, lintuja, ihmisiä! Auringolla on ihmeellinen voima ja energia, joka vaikuttaa kaikkeen. Sitä, miksi joku masentuu keväällä, minun on vaikea ymmärtää. Olemme tietysti ihmisinä todella erilaisia, sille ei voi mitään. Itse yritän kulkea silmät avoinna, nähdä ja kuulla kaiken sen hyvän ja mukavan, mitä ympärillä tapahtuu. Ja ehkä tuo yltiöpositiivinen luonteeni auttaa selviämään masentavistakin kausista ja  asioista, yleensä. - Mutta kevätväsymys kyllä iskee joka kevät ja mietin mistähän sekin johtuu. Imeekö talvi, kylmyys ja pimeys mehut vai onko vain vahva vuodenajan vaihtuminen syy väsymykseen? Väsymyksestä selviän syömällä terveellisesti ja tietysti popsin vitamiineja aika paljon! Kevät on mielestäni ihmisen parasta aikaa vuodessa. Se on kuin herääminen uuteen aamuun. Valo on parasta, vaikka pölyt näkyvät. Ja s...

Talvi tuli ja nyt se jo meni! Ehkä, ehkä ei, koska ainahan se takatalvi tulee. Mutta talven selkä on takanapäin, vaikka Pekka Pouta ennusti uutta talvea. - Tämä talvi olikin oikein kunnon vanhanajan talvi pakkasineen täällä Savossa ja luntakin tuli sitten talven lopulla tarpeeksi. Jos kevät tulee jo nyt, niin lyhyenläntähän se tämä talvi oli. Toisaalta, nuorena väsyin liian kylmään ja pitkään talveen, sain kevätväsymystä ja raudan puute vaivasi usein. Nyt ei ehdi väsyä. Ehdin hiihtää silti paljon ja kelkkailla Kicksparkilla, kuntopotkurillani, joka on mitä mainioin jääteiden superkulkupeli. Kotini vieressä on n 8 km jääteitä ristiin rastiin saarille ja asukkaiden koteihin. Siitä jääkelkkamenosta nautin todella paljon! Sekin lysti loppuu heti, jos nyt lämpenee ja jäät sulavat. Mutta, kun ikä on mikä on, niin sain liiasta liikunnasta polveni kipeäksi! En hiihtäessä, enkä potkuroinnilla vaan normaalilla liian pitkällä lenkkeilyllä se tapahtui hiihtolomalla pohjoisessa. Tänään sain kunnon ...

Tänään on kevään viimeinen päivä ja kesä alkaa virallisesti. Koulut ovat loppuneet ja kesä saa alkaa. Luin HS:sta jonkun kirjoittajan hyvän pohdiskelun siitä, mitä on sivistys. Sivistys on tapa, millä kohtaamme kaikki ihmiset. Läheiset, naapurit, sukulaiset, ystävät, lapset, vanhukset. Se ei ole sitä, jos olemme enemmän kouluttautuneita, että katsomme muita alaspäin ja nostamme nokkaamme. Se ei ole vain tutkintoja, tietoa tai akateemisuutta.  Sivistynyt ihminen osaa keskustella, kuunnella muitakin mielipiteitä, arvostaa ihmisiä ihmisinä, vaikka he eivät ole aina samaa mieltä. Sivistys on myös paljon ymmärtämistä ja kuuntelemista. Ja hyväksymistä, että me ihmiset olemme erilaisia ja meillä on eri arvoja. Eikä pelkkä kirjaviisaus tee sivistyneeksi, vähemmänkin lukenutkin voi olla todella mukava ihminen ja sydämeltään todella sivistynyt. Mielestäni myös jokainen, joka tekee yhteiskunnassa merkittävää työtä, näkee merkityksensä osana koko yhteiskunnan rattaissa, on sivistynyt pitämättä...

On siis kevät...kuljen Hakaniemen rantaa. Se  laulu soi usein päässäni, vaikken enää kuljekaan Hakaniemen kuten nuorena  vaan Kallaveden rantaa. Tuo lauluhan on ankeuden ylistys tai kuvaus, kun elämä on kohdellut kovasti ja konkurssi on pannut elämän palasiksi. Jalat vielä kantaa ja sinä tarjosit vain salmiakkia! Raukka parka, elämä on kyllä joskus kurjaa, senkin ymmärrän. Eikä elämä ole tasapuolista, kyllä siellä sillan alla oli aika surkeaa joukkoa ennenkin. Mutta, miksi niin moni sortuu alkoholiin ja huumeisiin, ei se tilannetta ainakaan yhtään paranna. Asunnottomuutta on nyt niilläkin, joilla ei ole tuota ongelmaa. Miksei ole asuntoja, jotka ovat vain raittiille asunnottomalle?  Mutta itse voin onneksi nauttia kevään pienistä iloista. Yritän huomata kevään parhaat palat. Unohtaa ne surut ja murheet. Valo, lumen sulaminen, nousevat kukat, lintujen laulut. Nyt olen nähnyt kahdesti jo joutsenparin ja kuullut niiden komeaa laulua Kuusamossa ja Kuopiossa! Tänään näin taas ...

Tänään oli kevään ja koko vuoden  ensimmäinen oikea aurinkoinen päivä ja hieno sää ulkoilla lempialueellani Kallaveden jäällä potkukelkalla. Nyt olen nauttinut koko viikon hienoista potkuttelusäistä. Hiihtolatuja ei ole vielä jäälle tehty, mutta muutama hiihtäjä siellä oli omia latujaan vauhdilla menossa. Toivottavasti kunto kohenee ja paino laskee eli kroppa tiivistyy. Joka ikinen päivä olen kuntoillut, vähintään pikku lenkin olen vetäissyt, jos olen pystynyt. En muutenkaan viihdy hirveästi sisällä, ellei ole sitten pakko. Lunta vain toivotaan lisää, kun sitä on vain noin 20 cm. Mukavaa on tavata ulkoillessa tuttuja ja naapureita aurinkoisella jäälenkillä ja vaihtaa kuulumisia. Tänään keskusteltiin taas kerran petopolitiikasta. Olimme keskustelijat sitä mieltä, että salametsästäjien mitta on vaan täyttynyt, kun pedot saavat rellestää Savossa. Metsästäjien elokapina eli petokapina on täällä täyttä totta! Ei ole mukavaa, kun pedot tulevat pihoihin, lapset, äidit ja koirien lenkittäj...

Parasta kevään tulossa on valo. Ja aurinko. Kävin pitkällä lenkillä jäällä, kun meidän järvi taas jäätyi. Jopa autot ajoivat taas saareen, vaikka vesi roiskui jäätiellä ajaessa. Joku potkukelkkailijakin meni aika haipakkaa, nuorehko mies. Nuoretkin ovat keksineet potkurilla menon. Minulla oli taas piikkikengät ja piikkisauvat, varmuuden vuoksi. Mutta valo, se tuo heti hyvän mielen ja auriko, elämä muuttuu taas. Mennään kohti kesää. Olen todella onnellinen siitä, kun asumme järven vieressä. Rantojahan Suomessa onneksi riittää kaikkialla. Niillä rannoilla riittää kauneutta. Onni on asua luonnon keskellä!

Kevättähän tässä odotellaan ja talvea, sitä parasta talvea, jolloin voi hiihtää ja nauttia pakkasista. Ilmaston lämpeneminen on varmaan edessä, kun sää heittelee kylmästä lämpimään. Kolmen päivän sisällä on ollut pakkasta -20 ja tänään lämmintä +2-3. Sunnuntaina oli hieno sää liikkua jäällä kameran kanssa (pitkästä aikaa järjestelmäkamera mukanani). Sitten hyvä hiihtokeli ja potkurikeli. Eilen hiihdin, mutta tänään ei voinut ajatella kuin vesihiihtoa! Yöllä taas pakastuu, joten keikkuvat ovat olleet nämä tammikuun säät !

Keväällä synnytään uudelleen, piristytään ja kukoistetaan. Vanhatkin nuortuvat ja ilmeet kohenevat. Kevään voima on ihmeellinen. Kaikki muuttuu, eniten luonto ja ihmiset. Hymyä tulee enemmän ja iloisuus täyttää ilman. Vihreys valloittaa taas maan ja kukat ilmestyvät mitä kummallisimpiin paikkoihin. Lintujen liverrys on huumaavaa, se saa sielunkin tanssimaan. Auringosta saa voimaa ja energiaa, niin että pitkän, raskaan talven jälkeen tuntuu, että nyt sitä taas jaksaa pakertaa paljon enemmän. Jotenkin itsestäni tuntuu, että synnyn aina uudelleen keväällä kuin suuresta munasta. Unohdan pitkän raskaan talven ja kaiken muunkin ikävän ja surullisen, ne ovat taaksejäänyttä elämää. Kaikki ne ihanat kesäsuunnitelmat, puutarha ja mökkeily. Se on parasta elämää!  Vappu on minulle eniten kevään juhla. Toukokuu tuntuu toiveiden tynnyriltä. Olen viettänyt aika monta vappua jo elämämäni aikana. Ensin maalla ihanassa kodissani useimmiten perheen ja suvun keskellä. Isällä oli vappuna aina syntymäpä...

Mukavaa on välillä käydä entisessä kotikaupungissa Helsingissä. Siellä on nyt koko perheemme jälkikasvukin samoissa maisemissa kuin itse olimme pyörimässä. Lauttasaaren rannat ovat kovin tuttuja, kun niitä käytiin taas kerran kävelemässä. Merelliset maisemat ovat aina upeita ja kauniita, vaikka kylmä kevättuuli siellä vielä puhalteleekin. Lunta siellä oli aika paljon vähemmän kuin Kuopiossa. Kevät tulee keikkuen...mutta aivan varmasti.    

Kotimme lähellä on hieno ulkoilupaikka talvisin, jäätie Kallavedellä läheiseen saareen. Kun ladut ovat huonossa kunnossa, parasta ulkoilua on kävely. Päätimme, jos on oikein hyvä aurinkoinen sää, lähdemme töistä hieman aiemmin ja ulkoilemme. Joka päivä se ei ole mahdollista, mutta joskus on kuten tänään. Aurinkoa oli vielä klo 16 aikaan sopivasti. Tuuli tuiversi aika paljon, mutta muutama ulkoilija oli liikkeellä. Joku naapurikin tuli vastaan. Hiihtolatuja ei ole enää jäällä, kun viikon suojasää pehmensi jään pinnan ja ladut peittyivät lumeen. Vettä näkyi jäätienkin alkupäässä paljon , mutta muutama uskalias autoilija oli liikkeellä, samoin traktorit lumilinkoineen. Jää kyllä kestää ja nyt tulevat taas yöpakkaset.    

Tänä keväänä tulee monta takatalvea peräkkäin, ennen pääsiäistä Helsinki-seudulla ja nyt täällä Savossa. Talvi alkaa jo kyllästyttää. Olemme saaneet aivan tarpeeksi jo tätä talviannosta. Please, tule tule kevät jo. Eilen ja tänään on satanut uutta lunta aivan liikaa. Ja on kylmä, huh - huh! - Minne se kasvihuoneilmiö katosi? Minun kasvihuoneessani orvokit nököttävät vaisuina kesää odottaen. Ulos ei ole menemistä tällä säällä. Kevättä ei ole rinnassa eikä pihamaalla. Lumikinokset peittävät kukkapenkit ja puutarhan. Järvessä ovat jäät vielä 30-40 senttiä, mutta eivät ne silti kestä kävelyä. Vappuun on kaksi viikkoa aikaa. En muista näin kylmää kevättä! Kuulema monet muuttolinnutkin ovat kääntyneet takaisin tai lentäneet etelään, kun ovat palelleet Suomessa. Jos nyt jonnekin haluasin, niin etelään aurinkoon, Italiaan. Vaikkapa Milanoon, Pisaan  tai Roomaan, siellä kun jo lämmintä ja keväistä. Milanossa ovat desing-messut menossa, siellä olisi joskus tosi mukavaa käydä. Tai Toscanaa...

Scenery from my window in our office (5.4.2011) Tänään voi sanoa niin! Lumet sulavat vauhdilla, kun vettä on tullut melkein koko päivän ajan. Märkää, loskaa, kuravelliä, ihanaa! Talvi on viimeinkin varmaan nyt sitten selätetty! Kahden viikon päästä on jo ehkä vihreää tai joku krookus noussut puutarhaamme. Ah - onko ihanampaa aikaa kuin kevät ja aamulla lintujen konsertti! Kyllä meidän taas kelpaa, vai mitä?