Voihan marraskuu!

Onhan tämä elämä aika ankeaa marraskuussa, kun päivät ovat lyhyitä ja valoa eikä aurinkoa näy välillä moneen päivään. Mutta ei voi mitään, taas pitää kestää tätä synkkyyttä ja ikävää pimeää pari kuukautta. Toivottavasti tulee pakkaset ja lumet, sekin antaa valaistusta elämään. Ihmiset virittelevät jo jouluvaloja, mutta eihän sekään ole enää ekologista, kun sähköä kuluu. Mitenhän me oikein kestettiin aikoinaan maalla ilman jouluvaloja ja suuria kynttilämääriä? Lapsuudessani ei ollut yhtään jouluvaloa. Katuvalotkin tulivat sitten vasta, kun olin jo muuttanut kotoa pois. Kuljettiin enimmäkseen taskulampun kanssa naapuriin. Ensimmäiset kynttilät sytytettiin kotona jouluaattona kuuseen ja joulupöytään. Ei niitä poltettu koko ajan, kuten nyt on tapana. Muistaakseni meillä meni yksi pakkaus isoja valkoisia Havin juhlakynttilöitä ja toinen pakkaus pieniä kuusen kynttilöitä joulun aikana. Siinä olikin vahtimista, ettei kuusi syty palamaan. Sähköisiä kuusen kynttilöitä ei lapsuudessani ollu...