Annin aatoksia

Tuo äidin ja lapsen menehtyminen joulun jälkeen on yksi surullisimmista uutisista pitkään aikaan. Miksi näin ikävästi kävi? Miksi pitää etelän ihmisen lähteä uhmaamaan Lapin kovia luonnon voimia ja etsimään rajojaan? Ollaanhan me kaikki tietysti erehtyväisiä. Luontoa pitä osata lukea merkeistä. Mikä ajaa ihmisen seikkailemaan ja suuntaamaan kohti vaaroja? Sitä olemme miettineet koko viikon ajan. Onko ihmisten elämä liian helppoa, kun pitää etsiä vaikeuksia ja kokeilla, jos tästä nyt vain kuitenkin selviäisi? Eivät pohjoisen ihmiset mene pahoihin paikkoihin, vaan ennakoivat yleensä ne. Sumeneeko järki intohimon edessä? Ihminen on joskus käsittämätön olento. Ja kovin erehtyväinen.  Rauha ja siunaus äidin ja lapsen perheelle. Rauha heidän muistolleen. Ei ole perheellä eikä läheisillä varmaan helppoa ymmärtää äidin ja lapsen menetystä. Syyllisyys kalvaa varmaan kaikkia läheisiä. Olisinko voinut tehdä jotain tapahtuman estämiseksi? Mikä ajaa ihmiset vaeltamaan vaikeissa paikossa kuten v...

Marraskuu ei ole ollut ollenkaan synkkää ja pimeää aikaa, kun  lunta on ollut koko ajan. Aika aikaisin pääsimme täällä talvitunnelmiin. Voihan se sulaa, mutta varmaan tulee vielä uuttakin lunta.  - Isänpäivää vietimme taas Kolilla, jossa olimme tasan tarkkaan viisi vuotta sitten. Silloin ei ollut lunta lainkaan ja aurinko paistoi huipulla. Kiersimme nytkin Mäkrävaaran lenkin (n 8 km) ja olihan se aika haastava, kun oli nousuja ja aika liukasta. Pidimme pari hyvää paussia, ensin Mäkrän huipulla kaakaot ja evässämpylät ja sitten tulomatkalla Ikolan aholla paistoimme nuotiolla makkarat. Kyllä maistuivat eväät pikkupakkasessa ja kauniissa lumisessa maisemassa. Loppumatka menikin mukavasti, kun olimme Ukko-Kolin hotellilla juuri ennen pimeän tuloa. Sokos Hotelli on uusittu ja onhan se paljon parempi kuin ennen. https://www.sokoshotels.fi/fi/koli/sokos-hotel-koli   Erityiskiitokset hienosta uusitusta kylpylästä, joka oli laitettu aivan uuteen usk...