Hae tästä blogista

torstai 25. toukokuuta 2017

Oi kauhea ja ihana toukokuu! - Oh terrible and lovely May!



Tämä toukokuu jää varmasti kaikkien mieleen. Talvi kesti puoliväliin asti toukokuuta. Lunta tuli monta kertaa vielä toukokuussa, mutta onneksi se suli ja vei mennessään vihdoinkin talven. Elämäni pisin talvi. Luulin, että nyt tulee uusi jääkausi tai vähintään maailman loppu! - Ei ehkä vielä kuitenkaan. Toukokuun puoliväliin asti piti pitää toppatakkia.  Mutta sitten alkoi ihme kyllä sää varovasti muuttua. Täällä Savossa jäät lähtivät 17.5. Nyt on taas lämmintä. Ruoho alkaa vihertää ja puihin pukkaa pientä lehteä. Helsingissä oli kesä jo pitemmällä. Sunnuntaita vietimme entisillä tutuilla kotikulmilla ja suuntasimme meren rantaan nauttimaan kesästä ja auringosta.

Kun aikoinaan nuorena olin Helsingissä kymmenisen vuotta opiskelun ja työn merkeissä, asuin suurimman osan ajasta Lauttasaaressa. Se olikin kokemistani kaupunginosista ehdottomasti paras. Asuin Töölössä, joka oli kaupunkimainen, sitten Käpylässä ja Malminkartanolla. Maalaissieluna nautin kovasti Larun (Lauttasaari) puhtaasta luonnosta, joka oli joka puolella vastassa. Oli ihanaa mennä lenkille tai kävelylle, kun aina pääsi meren rantaan. Saaressa on onneksi vieläkin paljon luontoa ja toivottavasti saarta ei rakenneta liian täyteen. Haaveena onkin joskus oma koti noilta kulmilta, kunhan pääsemme irtautumaan töistä  kokonaan, jos pääsemme. Ainut huono puoli saaressa oli talvella ilkeä hyinen viima ja tuuli, joka tuntui todella kylmänä saaren rannoilla. Kesällä taas vilvoitti ihana merituuli ja rakastuin meren tuoksuun!
 
 




















 

Ei kommentteja: