Annin aatoksia

Eipä ole aikoihin niin paljon suututtanut, harmittanut ja melkein itkettänyt ja paljon kenkuttanut, kuin nyt, kun on koko suurperheen lomaa valmisteltu puoli vuotta perheen pään vuosijuhlan kunniaksi! Satuttiin valitsemaan matkatoimiston suosituksesta Air Finland Holidaysin loma Kreetalle oikein luksuspaikkaan. Lentoaikataulutkin kävivät silloin kaikkien lomapäivien väliin sopivasti. Mutta! Sen pituinen se! Ilmoitus konkurssista tuli tiistaina ja lähtö olisi ollut lauantaina, mutta nyt se siirtyi. Kaikki meni uusiksi, mutta onneksi olin nopea. Menin heti aamulla matkatoimistoon ja saatiin napattua Norwegian suorat lennot kohtuuhinnalla Espanjaan. Aamusta iltaan mennessä lentojen hinnat olivat nousseet huimasti! Paketille olisi tullut tonni lisää, jos olisin valinnut vasta illalla saman firman lentoja. Turisteteilta tosiaan ryövätään rahaa, mutta maallistahan tämä vain on. Liike-elämä on kovaa ja sen lait armottomia. Toisen tappio on toisen voitto! Niin, rahan menolle ei voi mitään. An

Juhannus ja koko kesäkuu meni nopeasti. Kuopio tanssi ja soi taas komeasti. Kävin kolmessa näytöksessä, pohjois-intialaisessa perinteisessä, brassipoikien mahtavassa esityksessä ja Puolan kansallisbaletin esityksessä. Kaikki todella hyviä. Trokadero eli miesten balettiryhmä nyt jäi näkemättä, kun näytökset olivatkin ajoissa loppuun myytyjä. Jorma Uotinen tekee mahtavaa työtä tanssin ja juhlien eteen Kuopiossa. Joka vuosi on koettu hienoja elämyksiä hänen aikanaan. Kuopiolaiset miehetkin ovat tulleet jo mukaan näytöksiin katsomoon, mikä on saavutus ja varmaan Jorman ansiota osittain. Mielenkiintoinen tanssiviikko ja meitä kuopiolaisia todella hemmotellaan kulttuuripläjäyksellä kesäisin! Juhannussää oli mitä hienoin. Aattona oli aurinkoa ja lämpöäkin tarpeeksi. Kokko tuli taas katsottua ja muuten aatto meni seuraavan päivän juhannus-sukujuhlia järjestellessä, kun perheen päällä on kohta synttärit. Suuntaamme kohta Kreikan saarelle koko perheen voimin varsinaista synttärijuhlaa viett

Karkki eli Carmen Serenata 13 vuoden iässä. In this picture our dog is 13 years old, died 17,5 years old. Tänään meidän tosi vanha 17,5 vuotias, pieni koiramme Karkki pääsi koirien taivaaseen eli mieheni vei koiran kesämökkiniemeemme nukkumaan ikiunta. Harvalla on niin komeaa hautapaikkaa kuin meidän pikku koiralla. Iltapäivällä eläinlääkäri antoi ensin rauhoittavan ja sitten nukutusaineen. Hyvästelin koiramme kotona kuin pikku ystävän. Kävimme sitä ennen vielä tapaamassa naapurin koiraa eli Karkin parasta kaveria. Tippahan siinä tuli silmään meillä mammoilla. Teimme viimeisen lenkin kukkapellon laidassa. Annoin viimeiset makupalat, silitin ja paijasin. Suurin tunne oli kuitenkin helpotus, kun koiran tila huononi rajusti viikonloppuna. Pisut ja kakit tulivat sisälle koko ajan, oksentelua, jalka ei enää noussut, kaatuilua ja hoipperointia rapuissa. Hyvin vanha koira on oikeastaan sairas, kun mikään ei toimi enää kunnolla. Koira oli koko perheen lemmikki pitkään ja varsinkin las

Valkoinen syreeni Americano-pelargonia Vuoristomänty Sembramänty Marjaomenapuu Lemmikki Kultapallo Unikko Alppiruusu Akileija Puutarhamme  on kukkia täynnä. Joka päivä joku uusi lajike pullahtaa kukkaan.

Kesäkuussa ei ole ollut mitään vikaa, vaikka jotkut taas valittavat. Lämpöä on riittävästi, sadetta sopivasti, kaikki kasvaa hyvin, on vehreää, vihreää, rehevää. Kukat kukkivat paljon pitempään, kun ei ole liian kuuma. Omenapuut ja syreenit kukkivat, jopa tulpaanit sinnittelevät vieläkin viileämmän kesäsään ansiosta. Mökkeily on mukavaa, kun puuhatessa ei tarvitse koko ajan hikoilla. Meillä valitetaan viileästä kesästä, muualla valitetaan liian kuumasta. Molempi parempi? Suomen kesään kuuluu sade ja raekuurot. 

Tässä pari kuvaa Viipurista, jotka mummin isä oli ottanut aikoinaan, kun hän perheineen  asui siellä. Kaikki jäi sinne, koti, oma yritys, kesäpaikka, oma laiva.....me kuulimme niitä mummin kertomuksia pitkään aina siihen saakka, kun häntä ei enää ollut. Niin, voitte kuvitella, miltä tuntuu, kun menevät oma rakas koti Linnankadulta, hyvä työpaikka eli oman alansa suurin yritys viehättävässä kansainvälisessä kaupungissa, ihana kesäpaikka meren rannalta, oma laiva, koira. Siitä ei toivu koskaan! Asunto on nyt toisten käytössä, kesäpaikkaa ei ole, yritys katosi, ukki koetti kylläkin perustaa Hkiin sitä, muttei enää oikein jaksanut. Onneksi henki säilyi. Sota ei jätä ketään kylmäksi. Kun viime päivinä on kuunnellut venäläisen kenraalin mietteitä naapuria vaanivasta vaarasta, niin tulee mieleen, että ketähän se vaara oikein vaanii? 

ja suvi suloinen...kauniisti joka paikkaa...koristaa kukkanen. - Nyt on syntynyt taas sota kouluissa, varsinkin Hki-seudulla vanhasta perinteisestä kevätlaulusta, joka tuo meille jokaiselle kesämielen. Miten hassulta tuntuukaan se, että laulu kielletään uskonnollisena muiden uskontojen takia. Luulen, että jokainen maahanmuuttajakin ymmärtää tämän laulun sisällön. Itse en kauhean uskonnollinen ole koskaan ollut, mutta monet virret ovat minulle tärkeää suomalaista kansanperinnettä ja tuovat juhlamielen. Suvivirsi voisi olla yhtä hyvin Kesälaulu. Sen uskonnollisuus ei tee kenellekään pahaa, jokainen voi olla kiitollinen kesän tulosta. En ymmärrä niitä rehtoreita, jotka eivät kunnioita perinteitä.  Suvaitsemattomuutta! Jo monet sukupolvet ovat tätä kesälaulua laulaneet koulussa yhdessä, miksi se pitää kieltää? Joku nykylaulaja voisi vetäistä hittipiisin tästä vanhasta viisusta. Mutta nautitaan taas kesästä ja kukista, joita on yhtäkkiä kaikkialla!