Annin aatoksia

Olin kotiseudullani taas käymässä ja kun siellä on nyt hieno kulttuuritalo http://www.nurmes.fi/nurmes-talo  ja siellä hyvä elokuvateatteri, niin käyn siellä joskus elokuvissa, joskus kirjastossa, usein taidenäyttelyssä, usein alakerran museossa ja joskus konserteissa. Nyt kävin katsomassa Pielinen elokuvan ja olihan se hyvä ja mielestäni oikein hyvin tehty. Pielinen on aivan toisenlainen järvi  kuin Kallavesi, jonka rannalla elelen. Onhan Pielinen suuri ja suurimmalla selällä on kuin merellä olisi. Paalasmaan suurella saarella tuli nuorena käytyä seurakunnan retkillä. Mahtava saari se olikin, vaikka kuuluisa nuorten hukkumisonnettomuus aina palaa siellä mieleen. Ja kun Kolilta katselee Pieliselle, maisemat ovat huikeat, elleivät parhaat Suomessa. Muutama risteily ja purjehdusreissukin tuli Pielisellä nuoruudessa tehtyä. Nyt voisin mennä taas risteily- tai laivamatkalle Kolilta Lieksaan.     Pielinen elokuva kosketti minua kovasti, kun siinä kuvattiin elämää tämän mahtav

Mistähän se johtuu, että vuosi menee paljon nopeammin tässä keski-iän jälkeisessä elämässä kuin nuorena? Tuntuu, että vauhti vain kiihtyy ja niin paljon on vielä tehtävää ja koettavaa! - Juuri, kun tuskailtiin, että joulu on kohta, niin se onkin jo ohi. Ja vuosikin vaihtui vauhdilla taas rakettien räiskeessä! Eiköhän olisi voitu päättää joka kunnassa ja kaupungissa, että jaetaan rakettirahat niille, jotka apua eniten tarvitsevat. Rahat suorastaan lentävät hetkessä taivaalle ja roskat saastuttavat luontoa. Kiva on tietysti katsoa raketteja, mutta se on vain hetken huuma. Vaihtuu se vuosi ilman paukettakin. Vaikkapa ystäväporukassa tai kotona nautiskellen. Ja entäpäs koiraparat?                                Tinakin on jo saastetta! Mutta nyt ne on sitten valettu!     Ja taas ne uuden vuoden lupaukset? Tänä vuonna en keksinyt mitään uutta. Kuntoilen ja tanssin, syön terveellisesti, nukun tarpeeksi, en huolehdi kaikista maailman ja ihmisten murheista, välitän läheisistäni,