Hae tästä blogista

tiistai 14. helmikuuta 2017

Hyvää Ystävänpäivää! - Happy Valentines Day!

Ystävänpäivä ei ole mielestäni mitään amerikkalaista hömpötystä, vaan hyvä aihe viettää ystävyyden päivää ja miettiä syvemmin ystävyyttä ja rakkautta. Jokainen meistä tarvitsee ystäviä, vähemmän kaipaamme vihamiehiä, vaikka niitäkin elämän matkan varrella tulee valitettavasti vastaan. Mistä syntyy hyvä ystävyys? Sitä on aika vaikea sanoa, mutta monet asiat vaikuttavat. Jotain samanlaista ystävissä yleensä on, mutta voivat hyvin erilaisetkin ihmiset olla ystäviä. Tai koirakin voi olla hyvä ystävä. Ystävyys voi myös loppua, vaikkapa välimatkaan. Itse kaipailen monia nuoruuteni koulukavereita, joiden kanssa olimme tosi hyviä ystäviä. Myös monet opiskeluaikojen ystävät ovat kadonneet pitkän välimatkan takia. Sukulaisissakin on hyviä ystäviä, joita ymmärtää hyvin ja joihin voi luottaa.
 
Ystävänpäivänä voitaisiin puhua enemmän ystävällisyydestä ja hyvistä tavoista. Niistähän elämä rikastuu eniten ympärillä. Ystävällinen ja iloinen ihminen on kuin valo, jonka lähellä kaikki haluavat olla. Ystävällisyys ei maksa mitään, mutta viha, kateus ja katkeruus saastuttavat kaiken ympärillään. Jokainen päivä kun vain olisi ystävänpäivä, niin sotiakaan ei olisi. Ystävyyteen kuuluu myös anteeksianto, jota jokainen tarvitsee. Rakkaus ja ystävyys pelastaisivat maailman, mutta tuntuu, että suuret   valtioiden viisaat päättäjätkään eivät sitä tajua. Elämä on yksinkertaista, kun sitä osaa elää oikealla tavalla.
 
 
 
 







maanantai 13. helmikuuta 2017

Kevään aavistus

 
 
Valo lisääntyy nyt päivä päivältä huimaa vauhtia ja aavistus keväästä alkaa tuntua, kun päivät pitenevät. Aurinkoiset päivät antavat aivan uutta voimaa ja energiaa arkeen. Jäällä on todella ihanaa liikkua, kun maisemat kylpevät kevään uudessa hohteessa. Kaikki ulkoilijat, hiihtäjät ja lenkkeilijät nauttivat hankien kimaltaessa. Oi ihana kevättalvi!
 
 

torstai 9. helmikuuta 2017

Kuopion talvi - Winter in Kuopio

Valo, talven hieno valo, se tekee onnelliseksi, kun pitkä ja pimeä aika on ohi. Pilvinenkään päivä ei ole enää niin pimeä kuin marraskuussa. Valo tekee ihmiset iloiseksi ja kaikki lähtevät hymyillen ulos. Viime sunnuntai oli ulkoilijan unelmapäivä. Aurinkoa, muutama aste pakkasta ja upea talven valo hangilla. Sehän on aina aavistus kevään ja kesän tulosta. Hyvä oli hiihtäjän hiihdellä hankia pitkin Kallavedellä ja metsissä.

Kuopio oli nuoruuteni haavekaupunki. En koskaan voinut nuorena kuvitella Helsingissä ollessani, että tapaisin savolaisen puolisoni ja suuntaisimme perheen kanssa Kuopioon. Se tuntui kaukaiselta haaveelta, joka aivan yllättäen sitten toteutui.  Viihdyin kyllä nuorena opinnoissa ja töissä Helsingissäkin, kun siellä riitti ystäviä, menopaikkoja ja kulttuuria, mutta muutto Kuopioon oli parasta, mitä meille ja koko perheellemme tapahtui. Nautin vaikkapa siitä, että täällä on vielä  kunnon talvi. Muistan millaista  hiihtäminen oli  pääkaupungin tallatuilla laduilla. Pidin jonkin aikaa suksia Töölössä asuessani, mutta talvet olivat silloin 70-80-luvulla aika vähänlumisia, joten oikeastaan siellä ei voinut hiihtää.  Luonto on täällä hienoa ympäri vuoden ja joka vuoden ajasta voi nauttia täysillä. Helsingissä on tietysti paljon  hyviä asioita, joita täältä puuttuu. Mutta vaikeaa olisi varmaan enää sopeutua kokonaan pääkaupunkilaiseksi. Suurin syy on varmaan se, että aito, puhdas luonto täällä on aivan vieressä. - Kuopiossa on paljon muutakin talviaktiviteettia kuin perinteinen hiihto, kuten luisteluradat, laskettelurinteet, talvivaellus, Puijo ja Tahko.

                                             Kuopion komea tuomiokirkko talvisunnuntaina

Minna Canthin talo


Victor Barsokevitsin valokuvamuseo



 
Kuopion suuri naisvaikuttaja Minna
 
Latuja riittää






 

lauantai 4. helmikuuta 2017

Talven taikaa - parasta aikaa

 
   
Talvi tuntuu aina pitkältä, vaikkei olisi paljon pakkastakaan. Lumi peittää maisemat, odotellaan taas kevättä. Ja kesää, joka on kaukana jossain siellä tulevaisuudessa. Valoa ei ole viime päivinä juurikaan ollut, vaan aika raskas pilvisyys on pitänyt talvista harmautta päällämme. Sakea sumukin vaivasi maisemia muutamana päivänä. Maisemat olivat mystisen näköisiä usvan keskellä. Joku kalastaja eksyi sumussa Kallavedellä, eikä löytänyt tietä kotiin. Palomiehet kävivät pelastamassa eksyneen. Jäitä pitkin pääsee kuitenkin hiihtämään, luistelemaan, kelkkailemaan ja ulkoilemaan. Tulisipa valo ja kevät nopeammin...maisemat nukkuvat kaikkialla talviuntaan ja käpertyvät lumen alle.


sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Nötö - panoraamakuvia

 
 
 
Talvella on mukava muistella kesän matkoja. Yksi parhaista matkoista oli taas kerran kuten lähes joka vuosi viime kesän lopulla  Nötön ulkosaarelle Turun ulkosaaristoon eli Saaristomeren kauniille Kansallispuistoalueelle. Olen käynyt saarella keväällä, alkukesällä, keskikesällä, loppukesällä ja syksyllä. Aina on luonto upeaa omalla, ainutlaatuisella tavallaan. Talvesta ei ole kokemusta, mutta voin vain kuvitella tunnelman, kun tuuli ulvoo nurkissa ja jos myrsky pauhaa. - Tässä muutama panoraama-kuva, joissa luonnon kauneus on parhaimmillaan. Kuvat ovat eri vuosilta.
 
 
 
 
 




 
 
 

perjantai 13. tammikuuta 2017

Perjantai ja 13. päivä!



Tammikuun maisema Kallavedeltä Kuopiosta.
 
Tänään on perjantai ja 13. ja teen kotona etätyöpäivää. Nyt se taitaakin olla viisasta, kun on tuo kuuluisa päivä. Ei tiedä mitä sattuu, jos lähtee kotoaan. Ulos aion kuitenkin mennä lumityöt  tekemään. Etätyöpäiviä olen tehnyt vasta muutamana vuotena, koska työmme on pääasiassa toimistotyötä ja asiakkaat ovat siellä. Olen myös sitä mieltä, että työteho toimistossa on aivan toisenlainen kuin kotona. Kun teen etätyötä, hoidan lähinnä oman yritykseni nettisivujen päivityksiä tai sähköposti- tai puhelintyötä. Ja siinä sivussa juon kahvia, soittelen omia asiapuheluita ja pesen pyykkiä sekä siivoan. Niin ja kirjoitan tietysti blogia!  Mielestäni kaikki muu touhuilu kuuluukin etätyöhön, joten epäilen aina, jos joku kertoo tekevänsä etätyötä, koska tiedän, mitä se etätyön teko minun kohdallani on. Kylään tai kahville en kuitenkaan ketään pyydä. Mukavaahan kotona on tehdä etätyötä ainakin näin talvella, pakkasella ja perjantaina.

Perjantai ja kolmastoista ei tosiasiassa merkitse minulle mitään, mutta täytyy kertoa, että suurimman mokani töissä olen tehnyt perjantai ja 13 päivä! Se on jäänyt mieleen, mutta näin jälkeen päin se vain naurattaa, kun virhe oli korjattavissa. Mutta kiireessä tekevälle sattuu - vahinkojakin ja virheitä. Ei kukaan selviä työelämässä eikä oikeassa elämässä ilman virheitä.

tiistai 10. tammikuuta 2017

Pakkanen - Frost and cold




6.1.2017 Loppiainen

Nyt tulivat sitten kunnon tammikuiset paukkupakkaset. Eipä  paljon huvita lähteä lenkille, kun mittarissa on koko ajan reippaasti yli - 20C. Tänä aamuna meillä oli -28 C. Onneksi iltapäivällä ja illalla jo  lauhtui. Mutta onpa hyvä syy vain oleilla, kaivautua sohvan uumeniin ja peiton alle. Lämmittää uunia. Lukea, katsoa telkkaria, kuunnella musiikkia. Tehdä käsitöitä. Olla talviunessa kuin metsien pörröturkkiset karhut. Ihminen tarvitse lepoa ja pysähtymistä välillä. - Joulukuu oli itselläni niin hektinen, että hyvä kun mukana pysyin. Voimia vei kuitenkin kova flunssa ja yskä, joka vain jatkuu ja jatkuu. Tauti iski marraskuussa heti flunssarokotteen saatuani. Ja vaikka olen syönyt terveellisesti, nauttinut vitamiineja ja lisäravinteita, niin eikös vaan flunssatauti iskenyt. Se on kai sitkeää sorttia tänä vuonna. Viimeksi olin sairaana viisi vuotta sitten. Nyt sitten vielä selkäkin kipeytyi. Pinne pahus kolottaa nikamien välissä ilkeästi ja makoilen välillä sohvalla lämpötyynyn päällä. Näistä kun selviän, alkaa oikea elämän kevät!













 
 
 
Mutta tänään iltapäivällä sitten lähdimmekin rohkeasti järvelle, kun jäätie on jo avattu ja jäät kestävät aivan varmasti. Pitkään aikaan en olekaan pukenut niin monta kerrosta ja eipä ollut yhtään liikaa varusteita. Järvellä olikin vain -25 C, mutta viima teki ilman hieman jäätäväksi. Luonto oli upeaa, kun aurinko paistoi. Jäällä ei ollut ruuhkaa, ei koiria, ei hiihtäjiä. Muutama muu rohkelikko. Kun on vielä vähän lunta, voi kävellä jään päällä missä vain. Kierisimme pari lähisaarta. Otin valokuvia, mutta sormet jäätyivät.



10.1.2017



Pakkanen ponkaisi taas pakoon, kai nyt Lapissa on hieman kylmempää. Onneksi tuli välillä hieman lauhempaa, niin uskalsin lähteä autolla vanhaa äitiäni auttamaan lapsuuden maisemiin. Keli oli kaamea. Sain ajaa todellakin kieli keskellä suuta erityisesti mennessä ja välillä jopa paljon alle talvinopeuksien. Jäistä tietä saa ajaa varoen. Viikonlopun aikana sattui monta kuolonkolaria itäisessä osassa maata. Joku itäturisti meni ohitseni aika vauhdilla. Maltti on vain valttia, se pitäisi aina muistaa.