Hae tästä blogista

Ladataan...

keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Kalakotkas kamera eli kalasääsken pesällä

http://pontu.eenet.ee/player/kalakotkas2.html

Hauskaa kun kalasääsket ovat lähteneet pesältä, niin kotipesässä on nyt puutarha!

lauantai 17. syyskuuta 2016

Syyslaulu

Yksi kauneimmista syksyn lauluista on mielestäni tämä tuttu Toven sanoittama laulu, jonka on laulanut aikoinaan Anki levylle, yksi kauneimpia suomalaisääniä. Säveltäjä oli Erna Tauro, Erna

Anki

Syyslaulu (sanat Tove Jansson)

Kotimatka pitkä niin, ei vastaantulijaa.
Illat sammuvat kylmään hämäryyteen.
Jo tule lohduttamaan, synkkä mieli pujahtaa
syksyiltani yksinäisyyteen.
 
Kas, pimeähän saa sitä ajattelemaan,
mitä muuten ei muistaisi kai lainkaan.
Nyt muistan miten paljon mä tehdä tahdoinkaan,
miten vähän siitä aikaan mä sainkaan.
Kiirehdi rakkain jos rakkaus kutsuu,
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu,
pois kesän kukkaset syksy vie.
Etsin jotain mitä meiltä unohtunut on,
minkä avullasi löytää mä voisin.
On kesä lyhyt niinkuin haave saavuttamaton
siitä mikä oisi voinut olla toisin.
Kai tulet pian ennenkuin pimeään mä jään
- eihän kaikki kai ole mennyt hukkaan.
Jos löytäisimme toisemme, silloin ehkä nään
keinon jolla kaiken vielä saamme kukkaan.
Kiirehdi rakkain jos rakkaus kutsuu,
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu,
pois kesän kukkaset syksy vie.
Syksyn tuuli mukanaan vie kesän muistotkin,
nyt jo turhaan sä kysyt minne viekään.
Nyt rakastan kai vähemmän kuin ennen rakastin,
mutta enemmän kuin koskaan saat tietää.
Nyt majakat me näämme kun myrskyt raivoaa,
tuuli vaahtopäinen äänen tänne kantaa
- ja tärkeintä on sydämemme ääntä noudattaa
ja kaikkemme toisillemme antaa.
 
Kiirehdi rakkain jos rakkaus kutsuu,
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu,
pois kesän kukkaset syksy vie.
 

torstai 15. syyskuuta 2016

Nötö - valokuvaajan unelmapaikka!

Nötö on valokuvausta harrastavan unelmakohde. Hyviä kohteita ovat myös Jurmo ja Utö, joissa olen joskus käynyt.  Kokonaisuudet ja pienet yksityiskohdat kohtaavat saariston luonnossa hyvin toisensa. Valot ja varjot, vuorokauden eri ajat ja vuodenajat näkyvät siellä selkeästi. Kuviin saa helposti tunnelmaa, jota on muualla vaikea tavoittaa. Hienoa oli herätä aamulla aikaisin ja lähteä kävelylle, kun kaste oli vielä maassa ja aamun valo oli pehmeän lempeä ja rauhallinen. Siispä tässä vielä kuvia saaren sopukoista, joissa läheskään kaikissa en ole vieläkään ehtinyt käydä. - Ehkä joskus pääsen niihin saariston salaisiin piilopaikkoihin, kun on aikaa enemmän?

                                                    Kylänäkymä kalliolta satamaan
 
                                                      Vanha kirkkotie ja kiviaita

                                                            Vanhat tammet ja kiviaita



                                                            Merikaalia rannalla



                                                  Isosittiäinen eli sontiainen metsässä

Erikoinen linnunpönttö keskellä metsää?

Saaren paras puolukkarinne

                                                                    Herkkutatti


                                                            Mikälie keltainen sieni?

                                                           Tunnelmaa metsätiellä
                                                     Katajanmarjaa sinisenä

                                                                     Katajamattoa

                                                        Sileää kallion pintaa

                                                 Paljonnähnyttä kalliota ja graniittijuovia

                                                             Kanervamattoa

                                                                   Jäkälämattoa

                                                 Nyt on hyvin pihlajanmarjoja talveksi linnuille

                                                                    Outo kivi

                                                     Kauniita luonnon kuvioita


                                                                 Rantakukka


                                                   Veden hiomat kiviystävät


                                                        Bastu eli sauna


Aamuverkko puussa


                                                             Kaunis ikkuna-asetelma

                                                  Suuri ja pieni sieni rannalla


                                                Savottaakin tehdään suojelualueella


Mummon mökki

lauantai 10. syyskuuta 2016

Nötö - elokuun tunnelmia

Nötössä kesä jatkuu pitempään kuin mantereella, koska meri on lämmin ja yöt eivät ole kovin kylmiä. Kun meillä täällä Savossa ovat jo pääskyset kadonneet, parveilevat ne vielä Nötön saaren niittyjen yllä puhelinlangoilla. Lintujen laulua kuulee saaressa elokuun lopussakin paljon. Heinäsirkat sirittävät, niityt tuoksuvat, luonnon äänet ovat lähempänä. Bongasin taas monta merikotkaa, muutaman tuulihaukan, harmaahaikaroita, merilintuja jos jonkinlaisia. - Mikä saaressa viehättää? Ehkä se on se tunnelma, jonka koimme lapsena maalla omassa kotikylässämme, kotipelloillamme ja niityillä. Liikennettä ei ollut paljoakaan. Luonto oli lähellä ja kylän ystävälliset ihmiset ympärillä. Silloin tuntui, että koko suku ja naapurit olivat aina auttamassa toisiaan ja puhalsivat yhteen hiileen. Yhteisöllisyys oli sodan jälkeen vahvaa 50-60-luvulla, nyt vallalla on on monesti vain itsekkyys. Saman lämpimän tunnelman tavoittaa pienessä suljetussa yhteisössä kuten saaristokylässä. Mutta ainahan paratiisissa on joku käärme ja saarella onkin paljon kyykäärmeitä, nytkin näin yhden vilahtavan hautausmaan kiviaidan raosta. Iik! Ja punkkien kanssa on oltava tosi varovainen. Heinikossa ei kannata paljain kintuin hypellä!
 
Vaikka olen kuvannut vuosikausia saarella, en kuitenkaan talvella, niin tuntuu, että aina löytyy kuvauskohteita, niin nytkin. Silmiä hivelevää luonnon kauneutta on täällä mukavaa katsella ja taltioida kameraansa kävelyretkillä puhtaassa Saaristomeren kansallispuistossa. Elokuun loppu on saaristossa rauhallista aikaa, kun turistit, veneilijät ja mökkiläiset ovat kaikonneet enimmäkseen kaupunkiin. Rauha tekee välillä hyvää sielulle. Elokuun lopussa ja syyskuun alussa tuntuu, että kesä on taas ohi ja se tuo tunnelmaan oman haikeutensa. Ensi kesään on taas aikaa - melkein vuosi.