Hae tästä blogista

tiistai 29. lokakuuta 2013

Menestysreseptejä yrittäjyyteen ja elämään

Kauppalehden Optiossa oli juttu amerikkalaisesta yritysvalmentaja Brian Tracysta. Joku suomalainen oli ollut hänen kurssillaan Amerikassa ja sieltäpä lehdestä lainaan tähän menestysreseptin.
 
Talonpoikaisjärkeen perustuvia ohjeitahan ne kaikki ovat:
- kohenna suoritustasoasi eli kyllä pystyt paljon parempaan, jos tahdot!
- älä elä uskomuksissa ja kuvitelmissasi, vaan ohita ne reippaasti ja usko vain omaan osaamiseen
- jos omaat jonkun superlahjakkuuden, kehitä erityisesti sitä, siinä on menestyksen salaisuus
- opiskele joka päivä uusia asioita ja ole kiinnostunut kaikesta ympärilläsi
- koulutus ja koulutus, opiskele ja opiskele, mutta erityisesti sitten työn ohessa
 
Nämä ohjeet ovat mielestäni sellaisia, että luovuus ja itsetunto kun tulee käyttöön oikealla tavalla, niin johan syntyy tulosta. Ahkeruuttahan se menestyminen aina vaatii ilman muuta ja keskittymistä elämään. Jos huitelee vähän siellä ja vähän täällä, jättää kesken asiat, niin mitään valmista ei koskaan synny. Keskity ja keskity, paranna ja paranna suoristustasi! Ja se vapaa-aika, relaa silloin!
 
Luin myös suurlähettiläs Bruce Orekin mielipiteitä lehdestä viikonloppuna. Hän oli monessa asiassa oikeassa. Suomalaiset ovat liian pessimistisiä. Eivät näe aina asioita positiivisesti. Lehdissä ei ainakaan kehuta mitään menestynyttä suomalaista koskaan liikaa. Tai sitten menestyneet suomalaiset eivät anna haastatteluja. Tai ollaan kateellisia, kuten Nallelle. Muutenkin olen Brucen kanssa monesta asiasta samaa mieltä. Mistähän johtuu, että monet median jutut ovat hyvin yrityskriittisiä ja negatiivisia. Jopa talousalan lehtien toimittajat kirjoittavat negatiivisesti yrittäjyydestä, penkovat epämieluisasti asioita esille, joilla ei ole suurtakaan merkitystä. Kuka tuo yrittäjyyden ongelmia rehellisesti esille? Mutta, kuinka monella toimittajalla on käsitystä yrittäjyydestä muuten kuin teorian kautta, jos sitäkään. Miten siinä sitten voi olla realistinen kuva yrittämisestä, kun siitä pitää kirjoittaa viisasta juttua lehteen?

 

maanantai 28. lokakuuta 2013

Lähidemokratiaa Kuopiossa??!!

Arkipäivänä tulevat arkiset asiat mieleen, kuten nämä säästöt Kuopiossa. Onhan sitä samaa tiukkaa linjaa vedetty Jyväskylässä ja Vantaallakin  eli vähän joka puolella Suomi-paratiisia. Mutta mutta, nyt taitaa mennä ihan ööveriksi! Kuopiossa ollaan lakkauttamassa kouluja alueilla, joilla on selvää kasvua. Kuten Kettulanlahden koulua, jonka ympärillä on nousevaa uutta asutusta ja lisää on tulossa. Hoi hoi päättäjät, nyt järki käyttöön. Vanhemmat olivat kokouksessa vaatineet selviä laskelmia, mutta niitä ei oikein löytnyt. Ja ne laskelmat, nehän tiedetään. Yksi laskee yhdellä tavalla ja toinen toisella.
 
Kyllä päättäjien pitää kuunnella alueiden asukkaita. Minne on kadonnut lähidemokratia? Tämä on tätä tylsää sanelupolitiikkaa, johon ollaan menossa kovaa vauhtia. Säästöjä löytyy aivan varmasti muista menoista, jos tahtoa löytyy. Taitavat talousihmiset tietävät sen. Perusasiat kuten koulu, päiväkodit, vanhusten hoito, terveysasemat eivät saa olla säästöissä se ensimmäinen kohde. Vaikkapa huvi- tai liikuntapuisto Nilsiässä turisteille voisi odottaa. Miksi tuo teatterin kallis remonttikin piti toteuttaa nyt? Pieni pintasilaus olisi riittänyt.

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Talviaikaan

Myös mökillämme ollaan siirrytty nyt talviaikaan. Veneet ovat nurin, peitot päällä, paletuneet kesäkukat poissa astioista ja ruukuista, laituri rannalla, penkit ja tuolit laitettu sisälle varastoon. Viimeiset sienet löytyivät sammalen seasta. Talviuniaika voi nyt alkaa. Sisäinen kello on vielä kesäajassa, mutta kyllä tämä pimeys pistää taas unihormonit liikkeelle. Tervetuloa mystinen hämäryys ja talvi! Kyllä se taas kestetään valon ja kynttilöiden avulla. Kohtahan se on jo joulu ja uusi kevät!
 




 
 




 

lauantai 26. lokakuuta 2013

Uusi blogini

Koska lukeminen on aina ollut iso osa elämääni, aloitin uuden blogin, jossa pohdiskelen lukemiani kirjoja. Ja onhan se oman kirjan kirjoittaminen aina ollut haaveena, kun vain siihen olisi joskus aikaa!

http://helekirjat.vuodatus.net/

torstai 24. lokakuuta 2013

Tv-ohjelmia on tarpeeksi ja jopa aivan liikaa!

Tässä lähiaikoina kirjoitti joku kolumnisti (muistaakseni ranskalainen, joka asuu Suomessa) Hesariin, ettei tv:ssä ole tarpeeksi katsottavaa. Mielestäni on ja jopa aivan liikaa! Ja ohjelmat ovat laadukkaita ja hyvin tehtyjä. Ei kai ole tarkoitus, että me ihmiset tölläisimme koko illan kotona sohvalla telkkaria katsoen. Sehän on tutkimusten mukaan jopa vaarallista ja terveydelle haitallista! Itse en ole mikään innokas television tuijottaja, mutta syksyisin talvisin, kun ulkona puuhastelu jää vähemmälle, tulee uutisten lisäksi jotain muutakin välillä katsottua. Toki teen muutakin,ulkoilen, teen käsitöitä, yritän seurustella ihmisten kanssa ja luen kovasti kirjoja.
 
Mutta jos nyt jotain lempiohjelmia uutisten lisäksi on, tällä hetkellä katson Solsidan-sarjaa. Norjalainen Velipuoli on myös tehty taidokkaasti. Taivaan tulet on ehdottomasti katsottava, onhan Kari Väänänen entinen kuopiolainen ja se sarja on ainoa, jossa on elämää muualta kuin pääkaupunkiseudulta. Sen sarjan toivoisin jatkuvan ja saavan rahoitusta jatkossakin. Dowton Abbey on myös hyvin tehty sarja ja samaa tyyliä, mutta nykyrealismia on sarjassa Kartanon vuosi. Joskus katson Kaisa ja puoli valtakuntaa, koska on hauska kurkistaa ihmisten koteihin. Tietysti katson kaikki luonto-ohjelmat, jos ne sattuvat tulemaan sopivaan aikaan. Peltsin seikkailut luonnossa ovat myös mukavaa katsottavaa, koska valokuvamaisia hyvin kuvattuja maisemia on aina hienoa katsella. Perjantain Vain elämää on parhaita musiikkiohjelmia, mitä on tehty aikoihin. Siinä näkee hyvin, miten eri laulajien tulkinnat samoista lauluista ovat täysin erilaisia. Joskus katson jonkun elokuvan, mutta aika harvoin. Miksi kohtuulliset ok ohjelmat on venytetty typerän pitkiksi kuten Tanssii tähtien tai jään kanssa? Mainostenko takia niistä on tullut aivan ylipitkiä tylsiä ohjelmia!
 
Siinäpä onkin tarpeeksi jo syysilloiksi katsottavaa ja aivan liikaakin. Elämässä kun on muutakin tekemistä kuin television tuijottelu. Tosi-tv ei kiinnosta minua ollenkaan, en ole koskaan katsonut BigBrotheria, enkä jaksa seurata kokkausohjelmiakaan kovin kauan, no joskus Selviytijiä on tullut hieman seurattua. Salatut elämät ovat täysin vieras sarja, samoin Kauniit ja Rohkeat, josta en ymmärtänyt yhtään mitään, mikä siinä viehätti. Yritän oikeastaan katsoa mahdollisimman vähän televisiota, koska moni muukin  asia kiinnostaa elämässä.

tiistai 22. lokakuuta 2013

Marimekko ja sen maine - onko se menetetty?

Nyt pitäisi Marimekon jo viimeistään herätä! Brändi on tärkeä! Tämän päivän Hesarissa oli juttua taas kerrakseen! Vaikka Marimekko ei ole tehnyt rikettä muuttaessan hiukkasen taitavan suunnittelijan työtä, sen toiminta alkaa saada jo hieman rumia piirteitä. Suunnittelijaa on käytetty hyväksi nyt aika röyhkeästi. Nyt eivät selittelyt auta. Mallisuoja ei ole tosiaan tarpeeksi tehokas suoja, koska sitä on liian helppo rikkoa. Sen tietävät myös marimekkolaiset.  Joudun työssäni tekemisiin näiden asioiden kanssa jatkuvasti.  Mallisuojalakia pitäisi muuttaa kiireen vilkkaa. Se on vanhentunut, eikä vastaa nykysuunnittelun haasteita. Tulkinta on kuitenkin tärkeintä ja yhtiön maine.
 
Muuten, eikös Marimekko ollut jokunen vuosi sitten syyttämässä Dolce Gabbanaa kopioinnista. Siinähän DG ei tehnyt mitään rikettä, koska unikkomalli oli erilainen. He maksoivat tai sopivat kiistan.  Nyt Marimekko tekee itse aivan samaa, kummallista. - Muuten hyvä, kun kopiointiasiat tulevat esille. Suunnittelijoiden pitää olla tarkkana ja oikein hyvä kun ovatkin!
 
Patentti ja rekisterihallituksen sivuilla on ohje:
 
"Mallioikeus on tuotteen ulkomuodon suojaa. Suojan kohteena on yksinomaan tuotteen ulkomuoto, design, eikä esim. sen sisältämät tekniset ratkaisut. Mallin ulkomuoto ilmenee sen linjojen, ääriviivojen, värien, muodon, pintarakenteen, materiaalin yms. piirteiden antamasta kokonaisvaikutelmasta.
 
Suojan kohteena on aina konkreettinen tavara tai sen osa. Suojata voidaan esimerkiksi vasara, kirjahylly, pakkaus, solmio, sämpylä, sakset, pullon korkki jne. Myös tavaran epäitsenäinen osa voi olla suojan kohteena. Tavaran epäitsenäisellä osalla tarkoitetaan tavaran osaa tai yksityiskohtaa, jota ei voida irrottaa tavarasta sitä rikkomatta. Näin ollen suojata voidaan esimerkiksi kankaan kuvio, pullon alaosa tai kahvikupin korva. Koska suojan kohteen tulee olla konkreettinen, suojaa ei voi saada esimerkiksi käyttöohjeille tai sisustussuunnitelmille. Suojan kohteelle ei aseteta mitään taiteellisuusvaatimuksia.

Suomen kansallisen mallioikeuslain mukaisen mallioikeuden saaminen edellyttää mallin rekisteröimistä Patentti- ja rekisterihallituksessa".

Lisää infoa: http://www.prh.fi/fi/mallioikeudet/mallinrekisteroiminen/yleista.html

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Lunta! Snow!

Lumi tuli aikaisin! Ehkä tämä on etutalvi eikä takatalvi? Luvassa on kuitenkin + 9C, joten tuskin lumi pysyy kauan ja syksy jatkuu vielä kenties miten kauan aikaa. Tänään sunnuntaina on jo aurinkoista.



                                      Kuopio Kallavesi lauantaina 19.10.2013 klo 13.30


perjantai 18. lokakuuta 2013

Syystulet lämmittävät

Kävimme polttamassa mökillä viimeiset roskat ja paistoimme viimeiset kesämakkarat hiilloksella.

Jäätä lasissa

Kasvihuoneen lasit olivat viikolla yhtenä aamuna jäässä....nyt on tuolla pihamaalla jo luntakin! Ensin kuvia jään ja pakkasen taideteoksesta. - There was ice in the window of green house one  morning this week. Today there is snow! First pictures from art of ice and frost.














keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Pakkanen - Frost

Tänä aamuna oli ensimmäistä kertaa pakkanen. Pihamaalla oli pakkasen taidetta suihkulähteen jäätyneessä vedessä ja nurmikolle pudonneissa lehdissä.



sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Syystunnelmia maalla

Ajelimme tänään Kuopiosta noin 130 km suoraan itään maalle. Kuopiossa oli aamulla + 7, mutta matkan varrella jossain Rautavaaralla oli vain +3C. Pakkanen taitaa tulla tänne itäiseen maan osaan ensi yönä. Illalla oli vain -2 Kuopiossa. Kohta saamme nauttia enemmän tummuvista illoista ja pakkasen puraisuista. Nyt pitää varustautua jo hieman paksummilla palttoilla. Olemme valmiita taas talveen, tuiskuun ja kylmään taistoon!
 
 
 
 


 
 

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Ruska Kuopiossa - Autum colors in Kuopio

Eilen aamulla, kun ajelin töihin, en voinut olla pysähtymättä matkan varrella. Pieni kävely kamerani kanssa tuotti muutaman ruskakuvan. - Yesterday morning was so so beautifull, when autumn colors were best in Kuopio in the university area.











 
 
 
 

Kallista on .... kodin remontointi!

Kauppalehti teki jutun tänään siitä, miten ihmisillä ei ole varaa teettää remonttia. Eipä ole juuri kenelläkään varaa, jos hinnat ovat kuten täällä Kuopiossa tätä luokkaa. Kysyttiin tässä pari tarjousta; ensin katon puhdistuksesta ja pintakäsittelystä, se oli noin 7000 euroa! Sitten kysyttiin tarjousta kotimme sisämaalauksesta, jossa oli vain pieni osa tai puolet kodin seiniä, tarjouspyynto oli 13 000 euroa! HUH-huh! Perusteluna oli se, että tehän saatte sen kotitalousvähennyksen, ettei se tosiasiassa tule maksamaan teille noin paljon. No jopas! Kyllä se lasku pitää maksaa just sillä hetkellä kun lasku tulee kotiin. - Arvatkaapa, teetetäänkö remonttia. No ei ihan varmasti. Itse on nyt kiivetty katolle ja putsattu sammalet ja roskat. Heti on tienattu 7000 euroa. Kohta aletaan maalata sisäpintoja ja tienataan 13 000 euroa. Kalliita on remonttitaksat ainakin täällä Kuopiossa! Hinnoilla ei ole enää mitään  järkeä!

maanantai 7. lokakuuta 2013

Tiltaltti - Phylloscopus collybita (lat.)

Tänään kuulin ensimmäisen kerran pihamaallamme Kuopiossa tiltaltin laulavan. Laulu on mukavaa kuultavaa luonnossa. Til - taltti. Se toi mieleen heti mukavan kesäloman, kun olimme viime kesänä Muhun saarella ja siellä tiltaltit lauloivat heinäkuussa koko ajan aamuisin iltaisin kauniin niityn laidalla olevassa metsässä. Kun sanoin muille, että kuulitteko, kun tiltaltit lauloivat, niin kukaan majatalon vieraista ei ollut kuullut. Eli kaipa se entinen lintubongarin kuuloni on tallella. Joku ei edes tiennyt moista lintua olevan olemassakaan. Itse opin linnut jo lapsuudessa maalla ukkimme seurassa. Ukkimme kertoi vielä lintujen tai kasvien nimet aina latinaksikin meille lapsille lukuisilla luontoretkillämme. Hän muisti ne nimet vielä vanhanakin hyvin. Kai hänellä oli hyvä kielipää, kun hän puhui kuutta kieltä eli suomea, ruotsia, saksaa, venäjää, englantia ja sitä latinaa. Siihen aikaan koulussa oli kai aika erilaista, kun hän kävi lyseotaan. Oppi taottiin kovalla lukemisella päähän.
 
Kouluaikaan olin innokas lintubongari. Koko lukion ajan olin biologian kerhossa, joita ei taida enää nykyisin edes olla. Teimme opettajan johdolla linturetkiä Pielisen ja Nurmesjärven rannoille jo aikaisin aamulla, herätys oli jopa klo 4. Olihan se outo harrastus nuorelle tyttöselle, perhekin hieman ihmetteli. Mutta jostain syystä se harrastus hieman hiipui Helsingissä, kun lintujen laulu katosi liikenteen hulinaan. Joskus pääsin yksin vaikkapa Seurasaareen, jossa oli sentään joku lintu bongattavana. Ensimmäisen kerran kuulin satakielen laulun Töölön ja Seurasaaren välisellä kävelyreitillä, sen muistan vieläkin selvästi, jopa paikan missä pysähdyin sitä lintua kuulemaan. Bongailu vaihtui sitten muihin harrastuksiin kuten lenkkeilyyn. - Nykyisin ei tarvitse erikseen tehdä linturetkiä, linnut tulevat vastaan maalla, mökillä, metsässä  ja kotiympäristössä luontevasti luonnossa liikkuessa.
 
Muita vaikuttavia lintuhavaintojani on lähiaikoina tänä kesänä  mm. merikotkan näkeminen takapihalta! Istuin töiden jälkeen kahville penkille ja katselin taivaalle. En uskonut silmiäni, kun näin valkopäisen merikotkan liitelevän Kallaveden päällä pitkään - se oli ensimmäinen havainto täällä Kuopiossa. Saaristossa näkee niitä lähes koko ajan. Toinen vaikuttava näky oli Riistavedellä muutama vuosi sitten, kun tulin mökiltä autolla. Näin että joku oli pysäyttänyt aukealle ennen Joensuun tietä autonsa ja arvasin, että jotain kummallista on näköpiirissä. Katsoin mitä ja näin maakotkan, jolla oli supikoira kynsissä! Se oli aika surkea näky, mutta vaikuttava. Kyllä linnut osaavat yllättää ihmisen!

Kotipihalla ihmeellisin näkemäni lintu on ollut Pähkinähakki. Sen bongasin keväällä  pihaltamme sembramännyn käpyjä syömästä. Tuo lintunen oli Siperian tuulten tuoma. Komea variksen kokoinen suklaanruskea lintu, jolla oli valkoiset pilkut. - Pihamaan ihmeotus oli myös tänä syksynä näkemäni suurikokoinen supikoira, joka söi pudonneita omenia kaikessa rauhassa iltahämärässä. Luonto on ihmeellinen juttu!




 
 
 

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Syksy on täällä - ja pieni koira myös

Syysseikkailumme mökillä keltaisten ja punaisten lehtien keskellä pienen lintukoiran kanssa piristää kaikkien mieltä, sekä koiran että ihmisten. Lintuja ei vaan paljoa enää näkynyt, yksinäinen härkälintu ja joutseperhe, jonka poikaset ovat vielä liian nuoria etelän matkaan.









keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Italian kuvia Gardalta - Italy photos Garda Lake - Lago di Garda

Aina voi sadesäällä muistella niitä elämänsä aurinkoisia päiviä, vaikkapa Italiassa. Se on sitä kuvaterapiaa! Garda-järven pohjoisin ranta-kaupunki on Riva del Garda. Se on todella kaunis kaupunki, asukkaita noin 15 000. Ilmasto on lämmin vielä syyskuuun lopussa  ja leuto se on talvellakin. Gardan vesi on kirkasta ja puhdasta. Lämmintäkin se lähes aina, kun eteläosassa järveä on kuumia lähteitä, joista pulppuaa noin +39-asteista vettä.  Ympärillä on komea vuoristo, joka on patikoijan paratiisi polkuineen ja maisemineen. Kuntoilijat täyttävät plazat eli aukiot iltapäivisin. Sauvakävelijät ovat tuttu näky. Heillä on kuitenkin useimmiten teleskooppisauvat mukanaan, kun he vaeltavat vuoristossa. Rinteillä on paljon hienoja polkuja, eripituisia ja eri tasoisia.