Annin aatoksia

Suomi-neito vai pitäisikö sanoa jo iän puolesta Suomi-rouva potee monenlaisia vatsavaivoja tällä hetkellä. Yksi pelastus vaikkapa suureen akateemiseen työttömyyteen olisi nuorten yrittäjyyden tukeminen. Mutta, tällä hetkellä yrittäminen  ei ole helppoa Suomessa, kun vastaan tulee sellainen vero-laki-velvoite-määräysviidakko, että siinä on heti luulot otettu pois muutaman ensimmäisen vuoden yrittämisen jälkeen. Virossa kaikki on toisin, ainakin mitä suomalainen yrittäjä tässä kertoo:  Viro   Yrittäminen on jatkuvaa taistelua tuulimyllyjä vastaan. Tuo veromylly on kaikista pahin. Sillä nujerretaan usko tulevaisuuteen. Rahaa voi virrata yrityksessä vaikka kuinka, mutta se ei kerro kaikkea. Maksuja sinne ja maksuja tänne. Tuntuu, ettei hallituksessa ole yhtään yrittäjyyden asian ymmärtäjää. Lisääkö velkaa, apua - ollaan kohta syvällä Suomi-suossa tällä menolla. Laulaako ne meidät siis suohon?

        Helsingin kaupungin hallitus päätti, että Lauttasaaren komea vesitorni puretaan ensi syksynä. Se ei ole ollenkaan hyvä päätös mielestäni, koska torni on tärkeä maamerkki, pitkäaikainen saaren symboli, erittäin onnistunut arkkitehtoninen rakennus. Kaupungin laskelmien mukaan ylläpito tulee maksamaan noin 10 000 euroa kuukaudessa ja remontti 4 miljoonaa euroa. Puppua, sanon minä. Joku virkamies, joka ei halua rakennuksen enää elävän, haluaa sen pois päiviltä. Remontin hintaa on suurenneltu aika lailla. Tai kyseessä on huippukallis remonttifirma. Vesitorni on tärkeä saarelaisille ja muillekin, vaikkapa merellä liikkuville veneilijöille. Kuin suojaava suuri kantarelli tai joku muu sieni, jonka juurella on ollut hyvä elellä. Meidän perheen elämä alkoi vesitornin juurella. Työntelin esikoistamme vaunuissa ympäri tornia loppukesän auringossa. Jos löytyy Guggenheimille kannatusta, niin miksei ideoida vesitornille uutta elämää. Se on tärkeä symboli koko Helsingin kaupungin si

Aamulla kipaisin Kuopion torille kipakassa - 22 C pakkasessa katsomaan uusitun torin ensimmäisiä markkinoita. Torilla tammimarkkinat ovat olleet jo vuodesta 1856 eli ne ovat Suomen vanhimmat markkinat samassa paikassa! Perinne elää edelleen voimakkaana ja tunnelma on paras, kun on pakkanen! Kyllä torilla nyt kelpaa olla, kun se on viimeinkin valmis. Testasin samalla uutta N1020:a.   Savolaisia kalakukkoja myy mm joensuulainen myymälä. Huopatossukelit! Perinteinen viipurinrinkeli on hyvää kahvin kanssa.                                 Tästä ostin hyvän ja lämpimän huovutetun villamyssyn. Kyllä meidän nyt kelpaa Kuopion torilla tepastella.  

Kun käyn kotiseudullani, ajalen usein autolla vain nähdäkseni kauniita maaseudun maisemia. Nurmeksen kaunein ja komein maalaiskylä on mielestäni Ylikylä, jossa mummini  kasvoi aikoinaan. Maaseutu on siellä vielä voimissaan, talot isoja ja komeita sekä yrittäjähenki on tallella. Aikoinaan koulussa minulla oli luokkakavereina iso osa tämän kylän suurperheiden lapsia. Monta tuttua taloa näkyy vieläkin kylämaisemassa. Talvella savu nousee monesta pihapiiristä.      

Viikonloppuna kuvasin aamukävelyllä pakkasessa.  Pakkasta oli jopa - 26 C, kun aikaisin aamulla kuljin synnyinseudullani Pielisen rannoilla.

Viimeinkin saa nauttia talvesta. Niin, kyllä suomalainen sieluni nauttii enemmän kunnon pakkastalvesta kuin kärsii. Lumi ja pakkanen  pistää vauhtia elämään. Eikun ylös ulos ja lenkille. Mökillekin pääsemme vielä autolla, kun lunta ei ole paljon. Ulkoilusta voi nauttia, kun on oikeat varusteet päällä. Tänään oli aamulla -17 C ja iltapäivällä - 13 C. Aamupäivällä paistoi aurinko.      Ulkoilu on mukavaa, kun on oikea vaatetus! Mainos mainiosta takista: http://www.joutsen.com/ Talvipakkasilla on ihana nukkua myös untuvapeitteen alla, sen untuva on kevyt ja lämmin.

Presidenttimme puuttui taas tärkeään asiaan. Pöhötauti on hoidettava! Julkinen talous vie rahoista jo 60 %. Valtion ja kuntien menot kasvavat ja sen mukana velkamäärä kasvaa kasvamistaan. Tätä menoa onkin ihmetelty jo vuosia. Koko ajan tulee uusia ja taas uusia uudistuksia ja menoja, jotka nielevät rahaa. Ja lakivelvoitteita, joiden hoitamiseen eivät rahat riitä, vaan pitää taas ottaa velkaa. Missä on järkevä taloussuunnittelu? Jos yritysmaailmassa elettäisiin samalla tavalla eli velaksi jatkuvasti, siitä seuraisi konkurssi toisensa perään.

Luin juuri Kauppalehteä ja siinä kerrottiin, miten yksityiset ambulanssiyritykset ajettiin alas koko Suomessa. Kun niitä oli ennen yli 250 alan yritystä, nyt on jäljellä noin 60. Yhtäkkiä 150 ambulanssiyritystä katosi! Olipa sekin uudistus ja palveluko muka parani? Sairaanhoitopiirit ottivat kuljetukset itselleen ja kulut vain nousivat! En voi käsittää tuota uudistusta. Tapahtui jonkinlainen laskelmavirhe. Kuka kummajainen laski suuressa viisaudessaan, että se kannattaisi? Ja palvelut varsinkin syrjäseudun ihmisillä huononivat. Tuntuu, että ihmisen henki ei ole niin kallis, jos asuu kauempana maaseudulla. - Miten on mahdollista, että ambulanssi ehtii nopeasti kesämökkiläisen tai maaseudulla asuvan apuun, kun matkat ambulansseilla uudistuksen myötä pitenivät. Monta kertaa avun on oltava nopeasti paikalla, jos potilas saa sydänkohtauksen, on elvytystä vailla tai mitä milloinkin. Kyllä meni tämä uudistus täysin pieleen!  Katso uutinen: ambulanssi   Itse jouduin aikoinaan kesämökillä

Nice, its snowing again! Kiva, lunta sataa taas! Mukavaa, kun nyt tulee maa  uudelleen valkoisemmaksi. Pakkastakin oli eilen - 10 C ja tänään -8C - 11C, joten kohta ovat jäätkin kantavia. Viereisen Laivon saaren ihmiset ovat kärsineet jäiden ja jäätien puuttumisesta ja kulkeminen mantereelle on ollut hankalaa. He käyttävät ilmatyyny-alusta matkansa tekoon. Tuon hauskan härvelin ääni kuuluu meillekin joskus.  Kuva härvelistä: savonsanomat   Aikoinaan perheet menivät saareen vielä kovaäänisemmällä hydrokopterilla, jossa oli iso ropeli perässä. Saaressa asuu ainakin kymmenessä talossa asukkaita ympäri vuoden. Kesämökkejä siellä on varmaan toinen mokoma lisää. Onhan siellä aivan oma rauhansa, vaikka asukkaat ovat kohtuullisen lähellä kaupunkia.     Saari tulee meillekin tutuksi ja läheiseksi talven aikana, kun liikumme jäätiellä kävellen tai kuntopotkurilla. Jäällä hiihtäminen kevättalvella on oma nautintonsa. Taidankin lähteä tästä rannan suuntaan lenkille, jokos sitä pääsisi jää

Tänään lauantaina on pakkasta - 10 C. Se on paljon ja tuntuu kylmältä, kun koko alkutalvi on ollut lämmin. Liian lämmin. Suomalainen sielu tarvitsee kunnon talven ja paljon lunta, silloin tuntee elävänsä. Nyt kun ei tiedä, onko tämä loppusyksy vai alkukevät? Tule siis talvi tänne viimeinkin paukuttelemaan rukkasiasi. Kaipaamme todellakin paljon kävelyä ja kuntopotkurointia jäätiellä, sekä kunnon hiihtolenkkejä. Lunta on onneksi vähän, niin että maa on juuri ja juuri valkoinen. Mutta kunnon lumityötkin maistuisivat työpäivän jälkeen raikkaassa ulkoilmassa. Senkin pohjoinen napapyörre, voisit pyörähtää toiseen suuntaan välillä ja tuoda tänne Savoon kunnon talven!

Aika kuuma peruna on tällä hetkellä kaksoispoikalasten huostaanotto. Katsoin YouTuben videon ja tietysti järkytyin. Koska en voi tietää taustoja, en voi sanoa asiasta yhtään järkevää ajatusta. Sen voin sanoa, että tunnetasolla poliisien ja sosiaalitoimen toiminta on todella raakaa. Lapset saavat ikuisen trauman ja samoin perhe. Eikä tosiaan ollut muuta tehtävissä? Rahapulan takiako ei voida tehdä muuta. Suomi on yhä tunteettomien raakalaisten maa. Olen samaa mieltä sosiaalipolitiikan professori J.P. Roosin kanssa, joka varoittaa antamasta liikaa valtaa yhdelle ammattikunnalle. Hänen mielestään valta syrjäyttää kansalaisen perusoikeudet. Varmaan tuo isäressukka tiesi sen ja oli oikein, että hän teki videon. Aihe on erittäin arka asia ja on vain hyvä, että asiasta keskustellaan.

Törmäsin tässä työelämässä erään organisaation työntekijään, jota pyysin tekemään pienen tehtävän, koska edeltäjä teki sen myös. Hän sanoi, että ei se tehtävä kuulu hänen sopimukseensa! Saamme tehdä sen työn itse!  Hänen edeltäjänsä oli taas  ihminen, joka oli todellakin elämän myönteinen ja iloinen ihminen, sanoi tekevänsä riemumielellä hieman ylimääräistäkin. Tehtävän hän teki hyvyyttään ehkä kerran kuussa. Siksipä palkitsimme hänet joululahjalla.  Tämä elämän iloinen ihminen piristi päiväämme, jos kohdalle sattui ja hän läksikin opiskelemaan innolla uutta alaa ja varmaan tulee menestymään siinä tuolla myönteisellä asenteella.   Aloin oikein miettimään, mitä minun sopimukseeni kuuluu. No ei mitään, teen kaiken sen minkä osaan ja ehdin. Ja eihän meillä yrittäjillä ole sopimuksia. Kaikkea on tullut tehtyä, siivoamista, juoksupojan töitä, hyllyjen järjestelyä, kahvin keittoa. Ei voi valita tehtäviään, kun tekee töitä omassa perheyrityksessä. Eipä ole tullut muutenkaan koko elämänsä

Tänään lähdimme kahden tunnin kinkunsulatus lenkille Kuopion Puijolle. Sauvat käteen ja menoksi! Hiihtokausi taitaa nyt siirtyä. Puijolla on hiihtostadionilla reilu kilometrin lumetettu hiihtolenkki, jonka käyttö maksaa noin 7 euroa kerta. Puijon metsässä meillä on hyvät lenkkeilypolut kotimme vieressä. Hieman liukasta oli välillä, mutta kun on kunnon kengät ja nastat sekä apuna sauvat, pysyy pystyssä. Tämä metsä on suojelualuetta, mutta surullisen näköistä se on mielestäni monessa kohtaa, kun puut kaatuvat vanhuuttaan ja metsä rämettyy. Jos joku arvostelee avohakkuita rumaksi, minä arvostelen suojelualueen metsää, joka on kauhean näköistä. Kaatuneet puut ja ryteikkö, miten siellä voi liikkua? Tuulisella säällä en lähde Puijolle, kun ei tiedä, mikä laho puu kaatuu päälle. Tehkää ihmeessä jotain suojelumetsälle.  Puijo on kuitenkin ihana paikka liikkua ja olisi vielä ihanampi, jos metsä olisi hoidettu paremmin. Joku siistimisoperaatio tai harvennushakkuu olisi paikallaan. Kyllä puistom