Annin aatoksia

Televisiossa Yle 1:llä on menossa parhaillaan mielenkiintoinen historiallinen sarja, Victoria - nuori kuningatar. Tämä voimakastahtoinen nainen hallitsi yli 63 vuotta Britannian monarkiaa. Kuningattarena hän oli  20. kesäkuuta 1837 lähtien - aina 1901 alkuun saakka. Hän oli vain 18-vuotias, kun tuli valtaan. Lapsena ja nuorena hän asui Kensingtonin palatsissa ja sitten kun hän tuli valtaan, hän muutti suureen Windsorin linnaan. Minulle mielenkiintoisen sarjasta tekee se, että vierailimme pari vuotta sitten Lontoossa ja asuimme aivan Kensingtonin lähellä. Historiaa ja museoita mieheni kanssa rakastavina menimme tietysti Kensingtonin palatsin Victoria-museoon ja kylläpä se kannatti. Nythän Kensington on nuorison koti eli siellä asuvat prinssi Willian ja Catherine lapsineen ja prinssi Harry. Victoria-museossa pääsi sukeltamaan hienosti 1800-luvun elämään ja tunnelmiin. Kuningatar Victorian elämä oli siellä hyvin voimakkaasti läsnä. Hän oli saanut sen ajan parhaan koulutuksen ja se teki h

Pääsiäisen aikaan oli sukuani koolla ja hieman oli puhetta myös savolaisista ja karjalaisista. Stereotypiat tuntuvat elävän savolaisista edelleen vahvana. Karjalaiset haukkuvat savolaisia kieroiksi. Tai sitten ne vitsailevat, että savolaiset ovat karjalaisten kantapäistä. Ja siihen savolaiset, että karjalaiset ovat savolaisten kantapäistä. Itse olen ehkä sekoitus karjalaisista ja muistakin sukujuurista ympäri Suomenmaan etelästä pohjoiseen ja jopa hieman savolaisuuttakin suvustani äidin puolelta löytyy. Uskallan olla kyllä aivan eri mieltä savolaisten kieroudesta. Olen elänyt Savossa nyt lähes 30 vuotta ja en ole tavannut yhtään kieroa savolaista. Mutta kieroja karjalaisia olen tavannut paljon enemmän, kun sillä tarkoitetaan luonnetta. Ja jos karjalaisjuuriin on sekoittunut hieman itäistä rotua, niin  ne ihmistyypit ne vasta muuntelevat totuutta, juoruavat ja puhuvat selän takana yleensä puppua ja ovat kyllä todella kieroja ja ilkeitä. Vanha äitini kertoi rajantakaisista kylistä,

  Kyllä on kylmä kevät, tuulee niin vietävän hyytävästi, ettei ole tietoakaan keväästä tai kasvihuoneilmiöstä! Tänään kylläkin kotipihalla oli lämpimin paikka kasvihuone ja siellä sisällä sentään kasvaa jo ruohosipuli. Meitä on nyt kaikkia suomalaisia pahemman kerran petetty, kun ennustettiin, että tulee aikainen ja hyvin lämmin kevät. Minne kummaan se kevät katosi?? No, viileät virtaukset Jäämereltä ovat syy, mutta että kuulemma Siperiassakin on lämpimämpää...en kestä kuulla!! Taidan muuttaa Italiaan - lempimaahani. Mökille piti kuitenkin päästä pääsiäisenä ja melkeinpä oli keväistä. Mukavaa oli tallustella hankiaisilla järven jäällä ja tutkailla kevyessä lumipeitteessä helposti näkyviä eläinten jälkiä. Niitä oli isompia ja pienempiä, yhdet isot ilveksen tassutukset ja nukkumapaikka.  Myös kauriit, jänikset, oravat, ketut liikkuvat jäljistä päätellen. Riistakamera saattaisi kertoa enemmän ja ehkä joskus hankimme sen. - Viime vuonna tähän aikaan oli toisenlaista. Toukokuun alus

Keväinen Töölönlahti Helsingissä.    Keväinen Kallavesi Kuopiossa. Kun nyt kaikki lapsemme ovat pääkaupungissa perheineen, niin tuleehan siellä aika usein poikettua. Ja olihan se nuoruutemme kotikaupunki kymmenisen vuotta. Jos huhtikuussa  käy Helsingissä, on keväällä ja keväällä eroa. Nyt siellä etelässä ei ole lunta, jossain näkyi jo krookuksia ja narsisseja. Kadut olivat lumettomia, mutta merellinen tuuli puhalsi hiekkaa silmiin. Tuuli tekeekin ilmasta aika hyytävän, se ero on Kuopioon.  Kun tulee Kuopioon, lunta vielä riittää, jäätkin ovat järvessä. Mutta puhdas ja raikas ilma jopa tuoksuu paremmalle täällä. Kyllä Helsingin saasteet tuntuvat raskaana ainakin keskusta-alueen ilmassa. Liikenteen melu stressaa rauhaan tottunutta.                                                 Kurkiaura Lauttasaaren rannalta bongattuna.     Monesti mielessäni vertailen Kuopiota ja Helsinkiä. Moni asia on siellä toisin, mutta monta hyvää asiaa on täälläkin. Itse kaipailen en

Kävin läpi äitini luona taas kerran suvun vanhoja valokuvia ihaillen ja ihmetellen. Ne ovat kaikki pieniä taideteoksia. Kuvat kertovat paljon ajastaan. Koska itsekin kuvaan paljon harrastuksena ja myös myyden kuvia, en voi kuin ihailla noita vanhoja kuvia katsellessa. Ne on kuvattu tosi huolella ja antaumuksella. Ihmiset eivät juuri hymyile, joten he näyttävät kaikki arvokkailta, vanhat, nuoret ja lapset. Milloin ihmiset alkoivat hymyillä, sotien jälkeenkö? Miten kuvaaja onnistui tallentamaan ihmisten herkkyyden tai arvokkuuden noin hyvin? Suomalainen valokuvateos nauttii tekijänoikeussuojaa, kunnes kuvaajan kuolinvuoden päättymisestä on kulunut 70 vuotta. Siksipä voin julkaista näitä kuvia muidenkin ihailtavavaksi, koska kaikki kuvat on otettu aivan 1900-luvun alussa. Näiden tässä olevien kuvien käyttö, kopiointi ja julkaiseminen ilman lupaani on kielletty, koska olen ne itse kuvannut talteen. - Ennen vanhaan valokuva tuotiin kylään mennessä käyntikorttina eli ns visiittikorttina,