Annin aatoksia

Kyllä oli upea, aivan henkeäsalpaavan kaunis taidekokemus käydä Puijon mäellä katsomassa värikästä talvimetsää ja tornia. Tämän tapahtuman järjesti Savonia AMK 30-vuotisen juhlansa kunniaksi. Tämä väri-ilotulitus kestää vielä tammikuun loppuun saakka. Kannattaa käydä katsomassa illansuussa, niin värit näkyvät parhaiten. Hyvää väriterapiaa koronatalven ankeuteen. Kyllä talvi on hienoa aikaa ja ihmisten luovuus parasta.  Muuten Puijolla ei kauheasti tällä hetkellä tapahdu, se nukkuu talviunta. Osaksi kai johtuu koronasta. Ainut aktiviteetti oli uudenvuoden aikaan lapsiperheen kanssa lasten mäki, johon ei ihan pienillä ollut asiaa.  Konttilassa ei ollut hevosajelua, jota toivoimme eikä tornin luona mitään ohjelmaa. Lasten yllätyspolku oli suljettu, kun siellä oli puu kaatunut. Käveltiin hieman ympäriinsä. - Puijon Majan ravintola kaipaa päivitystä sisätiloissa, se on tyylien pieni suuri sekamelska. Tornikahvilassa näkyi kuitenkin hienot maisemat. Sisustus kahvilassa on hieman ontuva, samm

Käyn kotiseudullani eli syntymäpaikallani Pohjois-Karjalassa ainakin kerran kuukaudessa. Maisemat siellä ovat hieman erilaiset kuin täällä Savossa. Jo kotiseudulle ajaessa näen upeita vaaramaisemia. Monta kertaa lämpötilakin on erilainen kuin kotoa lähtiessä, talvella pakkasta on useimmiten enemmän. Nyt kävin siellä viikko sitten ja kun olin ulkona, tuli iltapäivällä lumitöitä tehdessä erikoinen valoilmiö, jollaista en ollut koskaan  nähnyt. Ilmiö kesti muutaman minuutin, ehkä 5 minuuttia. Kuulema joku erikoinen fysikaalinen ilmiö, auringonvalo sattui pilvien jääpisaroihin ja oli kuitenkin aika rapsakka pakkanen. Oikeastaan näky oli pelottava! Tuttavani siellä paikkakunnalla, joka on tunnettu luontokuvaaja, sanoi ettei hänkään ollut koskaan nähnyt mitään vastaavaa. 

Mikään ei ole kauniimpaa kuin auringonlasku Kallavedellä tammikuisena kirpeänä pakkaspäivänä!  (kun klikkaat kuvaa, se näkyy isompana näytölläsi ja voit rullata kuvia)