Pinkki Puijo!

Kyllä oli upea, aivan henkeäsalpaavan kaunis taidekokemus käydä Puijon mäellä katsomassa värikästä talvimetsää ja tornia. Tämän tapahtuman järjesti Savonia AMK 30-vuotisen juhlansa kunniaksi. Tämä väri-ilotulitus kestää vielä tammikuun loppuun saakka. Kannattaa käydä katsomassa illansuussa, niin värit näkyvät parhaiten. Hyvää väriterapiaa koronatalven ankeuteen. Kyllä talvi on hienoa aikaa ja ihmisten luovuus parasta. 

Muuten Puijolla ei kauheasti tällä hetkellä tapahdu, se nukkuu talviunta. Osaksi kai johtuu koronasta. Ainut aktiviteetti oli uudenvuoden aikaan lapsiperheen kanssa lasten mäki, johon ei ihan pienillä ollut asiaa.  Konttilassa ei ollut hevosajelua, jota toivoimme eikä tornin luona mitään ohjelmaa. Lasten yllätyspolku oli suljettu, kun siellä oli puu kaatunut. Käveltiin hieman ympäriinsä. - Puijon Majan ravintola kaipaa päivitystä sisätiloissa, se on tyylien pieni suuri sekamelska. Tornikahvilassa näkyi kuitenkin hienot maisemat. Sisustus kahvilassa on hieman ontuva, sammalet tippuvat varmaan pian katosta. Joku tyylitaituri saisi varmaan ihmeitä siellä aikaan, kun siihen satsattaisiin. Poluilla ei uskalla heti kävellä, kun metsän suuret puut kaatuvat lahotessaan ja näyttääpä kirjanpainajan toukka jo tehneen Puijon metsän puissa pahoja tuhoja. Puijon suojelu on oikein, mutta kaatuneet ja kaatuvat puut saavat mietteliääksi. Jotain tarttis tehdä! Puijo on helmi, joka kaipaa hiomista!