Annin aatoksia

Kun menettää läheisen ihmisen, lohtua saa tästä runosta: Seuraava paikka Kuolema ei merkitse mitään… Olen vain hiljaa siirtynyt seuraavaan paikkaan. Minä olen minä ja sinä olet sinä. Mikään ei ole välillämme muuttunut. Kutsu minua entisellä tutulla nimelläni, puhu minulle yhtä luontevasti kuin ennenkin. Älä muuta äänenpainoasi, älä käytä teennäisen kunnioittavaa tai murheellista sävyä. Naura niin kuin me aina nauroimme yhdessä huvittaville pikku jutuille. Rukoile, hymyile, ajattele minua – anna nimeni olla mukana kaikessa niin kuin se aina oli, luonnollisena osana elämää, vailla varjon häivää. Elämä on yhtä tärkeää kuin aina ennenkin. Se on alati sama, se jatkuu keskeytyksettä. Miksi unohtaisit minut, vaikka et näe minua? Odotan sinua kunnes tulet, jossakin hyvin lähellä, aivan nurkan takana. Kaikki on hyvin. (Kaniikkipappi Henry Scott Holland ( 1847 – 1918 Herefordshire, UK ) Death is nothing at all. It does not count. I have only slipped away into

    Tämä joulu on ollut hyvin raskas joulu. Veljeni menetys liian aikaisin painaa mieltä ja suru ei vain hellitä. Elämäni surullisin joulu. Suru iskee jouluna tosissaan, kun joutuu pysähtymään ja miettimään. Kun talven luontokin näyttää kurjimmat puolensa, kaikki tuntuu kurjalta. Miksi piti näin tapahtua? Tapahtukoon sinun tahtosi, niin miksi? Kysymyksiin ei ole vastauksia, kun kukaan ei tiedä eikä osaa sanoa. Elämä sivaltaa joskus tosi kovaa ja rajusti, pysäyttää kiitolaukan kuin seinään ja lennättää mielen pökerryksiin.  Se lohduttaa hieman, kun veljeni leijonamieli sanoi eläneensä hyvän elämän.   Lauantaina on taas suvussamme hautajaiset. Nyt saatamme melkein satavuotiaan suvun tärkeän ihmisen lepopaikkaansa. Hän sai elää 35  vuotta pitempään kuin veljeni, mutta silti lähtö tuli yllättäin ja liian nopeasti. Kun elää melkein sata vuotta ja järki toimii, ehtii nähdä ja kokea paljon. Surullista on luopua vanhoistakin suvun valopilkuista.   Onneksi vuoden aikana on elämän

Harvoin olen törmännyt näin komeaan joulupukkiin, kuin Kuopion torilla! Yleensä kauppojen ja markettien joulupukit ovat kaikki saman näköisiä, mutta tällä pukilla oli oikein komea harmaa pitkä parta, joka oli 300 vuotta kasvanut. Kuopion keskusta on nyt todella jouluasussaan, sää on mukavan leppeä, noin +1C, lunta on sopivasti. Ei ole valittamista Torikujan käsityöläisilläkään, kun ei tarvitse palella paukkupakkasessa ulkotalleissa. Sieltä löytyi pieni käsintehty savonkielinen jouluevankeliumi. Joulutunnelman saa, vaikkei ole ihmeitä ostettavaakaan. Joku kirja kirjakaupasta ja joku lahjakortti nuorisolle. Ihmiset lähinnä kiertelevät ja nauttivat joulutunnelmasta. Paniikista ei ole täällä tietoakaan, rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto.     Hyvää Joulua! Merry Christmas!   Untamon Urheilun näyteikkunan tonttuparaati on nähtävyys!   Kuopion kauppahalli ja uudet jouluvalot kävelykadulla   Käsityöläiset myyvät torimajoissa villasukkia yms tai huopatossuja,

Joulukuusen hakumatka on aina hyvin mukava sunnuntain retki metsään. Siitä alkaa meidän perheen joulu. Metsässä on se oikea joulutunnelma. Metsä on suomalaisen paikka. Hiljaista, puhdasta, talvella valkeaa. Tuosta on mennyt hirvi ja kaksikin, tuosta kettu ja jänis.  Kuusen valinta tehtiin jo kesällä. Tuopa kuusi nyt nappaistaan. Se on liian lähellä tietä ja siinä on liian monta latvaa, eikä se kasva siksi kunnolla suoraan. Sahaus ja naps, siinä se taas on ja sitten nostamme yhdessä sen auton katolle. Kotimatka alkaa...saalis katolla...  

Lauantain retkemme Kuopion keskustaan on joulun aikaan aina  mukava pieni seikkailu. Tuttuja ja ystäviä tulee joka puolella vastaan. Torilla, kaupoissa, kauppahallissa. Viimeinkin valmis torimme sen kun paranee koko ajan ja erityisesti näin jouluna. Nyt torille on noussut joulumajoja. Mukava paikka piipahtaa on myös käsityöläisten oma Torikuja. Kuopio-hallin joulumarkkinat eivät minua paljonkaan viehätä, koska siellä on liikaa markkinatunnelmaa ja liikaa krääsää. Mutta jos kauppa käy, niin sehän on vain hyvä asia.  Toivoisin sinne paljon enemmän laadukkaita käsitöitä. Käsityöläisten tuotteita on paljon Apajan torilla torin alla ja Myllyssä, joissa kannattaa myös käydä. Paras paikka, josta löytää aidon joulun vanhan ajan tunnelman, on rauhallinen Korttelimuseo ja sen Museokahvila. Siellä  on menneen maailman eli lapsuuteni jouluista tunnelmaa. Lapsiperheille mitä ihanin retkikohde, mutta myös meille varttuneille. Kuuset on koristeltu aidoilla kynttilöillä, pipareilla, omenilla, paper

Joulu on kohta täällä taas kerran. En toivo yhtään lahjaa. Kiitos silti lahjoista, joita olen jo saanut. Toivon kaikille hyvää ja rauhallista joulumieltä. Paras lahja olisi se, että kaikki läheiseni voisivat hyvin, nauttisivat elämästä, olisivat ystävällisiä toisilleen, eivät loukkaisi toisiaan. Kuuntelisivat sydämensä ääntä. Miksi emme voisi nauttia elämästä ilman paineita. Ei maksa yhtään, jos on toiselle ystävällinen, soittaa puhelimella, juttelee ja kuuntelee, kysyy  kuulumisia. Voisimme olla kaikki ihmiset toisillemme mitä parhaimpia lahjoja. Emme tarvitse sitä kaikkea krääsää ympärille, jos olemme hyviä toisiamme kohtaan. Miksi pitää riidellä, äksyillä, olla vihainen, loukata, herjata, unohtaa, syytellä, olla puhumaton? Ystävällisyys ei maksa mitään. - Mikään ei ole parempaa kuin ympärillä rakastavat ihmiset. Jouluna ja sen lähestyessä voisimme miettiä kaikkea tätä. Ei elämä ole kovin pitkä, vaikka se välillä siltä voi tuntua. Sen jäljen, jonka jätämme jälkeemme, se jää kaikkien