Palmuinen sunnuntai

Palmuja ei kasva Suomessa, mutta virpomisperinnettä on yritetty pitää yllä. Käsittääkseni virpominen juontaa juurensa palmun lehvien huiskuttelusta. Nyt kuitenkin eräs ortodoksipappi pilasi lasten virpomisjuhlapäivän tänä vuonna perusteellisesti. Hän ilmoitti jonkun viikonlopun lehden haastattelussa, että virpojat eivät saa pukeutua noidiksi! Höh, sanon minä. Lapset nauttivat juuri nimenomaan siitä pukeutumisesta, kasvojen maalaamisesta, kiertelystä ja suklaamunista. Päiväkodit ja koulut saavat mukavaa lisäohjelmaa, kun lasten kanssa tehdään virpomisoksia. Kyllä kansaan on helppo vaikuttaa ja muistakaa hyvät ihmiset, että hän oli vain yksi vähemmistöuskonnon edustaja. Sama kuin eräs kansanedustaja sanoi, että menkää katolle pudottamaan lumia - ja kaikki olivat heti katoilta tippumassa. Minäkin näin lenkillä lapsia, jotka eivät olleet pukeutuneet, he kulkivat korit kädessä ilman noitavaatteita. Se oli typerän näköistä. Mikä hauska päivä värikkäiden vaatteiden kanssa olikaan ennen palmusunnuntain virpomispäivä. Pitääkö lasten ja vanhempien iloa mennä pilaamaan omilla mielipiteillään? Menkää ihmeessä lapset virpomaan ja vanhemmat, älkää välittökö yhden ortodoksipapin mielipiteestä. Tuskin pikkunoidat näitä uskontoasioita ajattelevat kiertäessään. Mikä sen mukavampaa kuin kiertää kauniiden oksien kanssa sukulaisten ja naapureiden luona ja toivottaa terveyttä, nuoruutta (tuoreeks, terveeks) ja hyvää pääsiäistä!