Täällä ulkosaaristossa elämä todellakin hidastuu. Ei ole kiirettä mihinkään, kun ei ole paljon houkutuksia. Luonto ja ihmiset, siinäpä ne ovat. Kuulema saaristolaiset nauttivat tästä loppukesän ajasta. Ei ole liikaa matkailijoita. Kaikki, jotka jäävät tai oleilevat täällä, tuntevat toisensa. On aikaa seurusteluun ja jutusteluun. Tänään laiva toi taas pitkän viikonlopun viettäjiä, matkustajia oli kuulema 70! Menimme kauppaan, vaikka se on suljettu. Majatalon emäntä avasi kaupan ovet ja hetkessä oli jo neljä asiakasta. Menimme ostamaan kahvia, kun se loppui, muttei sitä ollutkaan. Täytyy tyytyä aika vanhaan kahviin. Ostoksia ei tarvitse maksaa ennenkuin ensi kesänä. Kaupassakäynti olikin enemmän seurustelua ja juttujen kuuntelua. Kaikki ovat täällä hyväntuulisia, kai tuo tuuli on sitä hyvää tuulta enimmäkseen.
Kävin taas heittelemässä virveliä. Kalastusohjeiden mukaan syystuulella pitäsi tulla haukia suojaiseen rantaan kaislikon lähelle pikkikaloja nappaamaan. Eivät ainakaan napanneet virvelini leikkikalaa. Mutta olipas mahtava meri ja syystunnelmaa, kun heittelin rannalta ja laiturilta. Kerran uistin tarttui kiveen, mutta sain sen pois, kun aikani höllensin siimaa.
Kommentit