Nötön saaren kesä - summer in the Nötö island

Illalla Nötön kylän satama hiljenee.

Meri on kaunis, mutta sinilevää on liikaa.

Rantakalliot ovat kuin taideteoksia.

Nötön kylän sataman kalliolla on sama vanha tuulimylly.

Ulkosaariston komein tuulimylly on Nötön rantakalliolla.

Laiva ja mönkijä, saaren kulkuvälineet.

Yhteysalus Eivor tuo ja vie tavaraa ja ihmisiä.

Vieraita saapuu saarelle viikonlopuksi.

Nötön kaupassa on vilkasta heinäkuussa.

Suuriakin saaristolaistaloja on vielä maisemassa.

Nötön kylän keskusnäkymä.

Nötön kylän keskellä on komea punainen perinnetalo.

Torstaina koulun salissa oli jazz-konsertti.

Vanhan koulun pihalla oli blues-konsertti lauantai-iltana.

Iltataivas on hellepäivän jälkeen värikäs.

Illalla Nötön satama on täynnä purjeveneitä.

Iltaisin kylän niityllä sirittävät heinäsirkat ja ruisrääkkä laulaa tai rääkyy.

Ruislinnun laulu korvissani,

tähkäpäiden päällä täysi kuu;

kesä-yön on onni omanani,

kaskisavuun laaksot verhouu.

En ma iloitse, en sure, huokaa;

mutta metsän tummuus mulle tuokaa,

puunto pilven, johon päivä hukkuu,

siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,

tuoksut vanamon ja varjot veen;

niistä sydämeni laulun teen.

Sulle laulan neiti, kesäheinä,

sydämeni suuri hiljaisuus,

uskontoni, soipa säveleinä,

tammenlehvä-seppel vehryt, uus.

En ma enää aja virvatulta,

onpa kädessäni onnen kulta;

pienentyy mun ympär' elon piiri;

aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;

edessäni hämäräinen tie

tuntemattomahan tupaan vie.

Eino Leino: Nocturne 1903