Itä- ja länsisuomalaiset

 

Aina välillä pullahtelee tutkimuksia ja juttuja heimojemme erilaisuudesta. Geneettisesti itäiset ja läntiset heimot ovat aika kaukana toisistaan. Luonne-erot ovatkin sitten jo aika suuret. Itä-Suomen ihmiset ovat herkkiä nauramaan, itkemään, laulamaan, useimmiten he ovat puheliaita ja ystävällisiä. Mutta sen voin sanoa, että eivät sentään kaikki. On täälläkin kaikenlaisia jurottajia, sulkeutuneita, tuppisuita ja varuillaan olevia ihmisarkoja tyyppejä joka puolella. Naljailu saattaa olla oikein jopa jokapäiväinen hupi, jopa savolaisillakin. Kaikki eivät ole vieraanvaraisia ja ystävällisiä hymysuita. Löytyy täältäkin todella äkäistä porukkaa, jotka ovat arvostelemassa ja nauramassa toisille ihmisille aivan työkseen. Onneksi noita mukavia sydämellisiä ja mukavia ihmisiä on enemmän  lähipiirissäni.

 

Mutta olen tavannut erittäin ihania ja sydämellisiä ihmisiä myös läntisessä Suomessa, erityisesti Turun seudulla ja saaristossa. Läheisistä, naapureista, ystävistä  ja sukulaisista välittäminen ei kaikilta aina onnistu, mutta kylläkin useimmiten pienissä kyläyhteisöissä. Mutta sitä voi aina opetella lisää. Ja miettiä, miksi olen tällainen tuppisuu mököttäjä tai ilkeä suupaltti arvostelija tai herkästi loukkaantuva. Tietysti jokainen on saanut mallin kotonaan käytökselle, mutta aina voi tehdä korjausliikkeen. Onko elämä sen arvoista, että se kannattaa pilata olemalla epäystävällinen ja töykeä? Eiköhän nautita kaikki tästä elämästä sen verran kuin osataan olemalla ystävällisiä ja nautitaan ainakin tästä keväästä ja auringosta. Aurinkohemmottelua kaikille!