Kevät tuo linnut ja retket luontoon

Kevääseen kuuluu luonnon tutkailua, lintujen, kasvien ja eläinten seuraamista. Nuorena luokiolaisena olin innokas biologian kerhomme lintubongari. Herättiin klo 4 (aamulla!) ja mentiin porukalla Pielisen tai Nurmes-järven rannoille bongailemaan! Lajit ovat tuttuja vieläkin. Useimmiten tein yksin retkiä lintukirja, vihko, kynä ja kiikarit seurana. Harrastus hiipui Helsingin keskellä asuessa. Ukkini, joka oli kielimiehiä, opetti lajien latinankieliset nimetkin meille lapsille, joten ne oli kouluaikaan hallussa. Fanaattista lintubongaria minusta ei enää saa, koska mieluummin nautin koko luonnon muuttumisesta. Mielenkiintoista on kylläkin arktisten lajien pysähtyminen pelloilla, jos siihen seurantaan olisi aikaa. Viikonlopun paras bongaus oli  tiedustelupääskysen viserryksen kuuleminen kahteen kertaan! Räystäspääskysen kannattaa kuitenkin hyönteistilanteen takia pysyä vielä etelämpänä. Kuopion ympärillä on lukuisia paikkoja, joissa voi seurata lintujen muuttoa, kuten tämä Tuusniemen puolella oleva Keskimmäinen lintujärvi. Pitkospuita pitkin on mukavaa tallustella hyvässä säässä.

 

Muuten, mielestäni lintujen seuraamisesta on tehty ihan ihme harrastus. Se on jo välineurheilua ja pätemisen tarve näillä viherpeipoilla tuntuu olevan aikamoinen. Kilpaillaan, kuka on nähnyt eniten ja mitä missäkin. Jokainen luulee olevansa toista parempi ja kehumiseen yltyvää bongaria löytyy joka nurkasta. Pitää kuulua kerhoon ja ryhmään, jotta otetaan vakavasti. Minusta jokainen suomalainen on lintubongari, jos näkee linnun ja tunnistaa sen. Keväällä saavat kaikki katsella rauhassa luontoa, ilman että siitä pitää tehdä kilpailulaji!