Juhannuspurjehdus Saimaalla - Midsummer sailing

Juhannusta tuli vietettyä nyt vaihteeksi Saimaalla. Vaikka ilma oli hieman viileä, se ei haitannut, kun mukana oli talvitakki, sormikkaat ja villahousut! Kaikki olivat tarpeen, varsinkin juhannuspäivänä, kun päästiin pitkästä aikaa purjeveneen kyytiin. Olimme viiden hengen porukalla maistelemassa purjehduksen ihanuutta. On leppoisaa lipua hiljaa pitkin järven selkää ja katsella maisemia, kallioita ja lintuja. Kuikkia ja joutsenia oli paljon liikkeellä. Muuten liikennettä oli aika vähän vesillä.  Purjehdus on koukuttavaa puuhaa, sen ymmärtää, kun on veneessä.

 

Mutta aika yllättäen voi vauhti kiihtyä, kun joutuu nousevaan tuuleen ja ristiaallokkoon. Silloin pitää saada suurella selällä etupurje alas. Veneen kallistuminen ei ole leikin asia, jos vettä alkaa tulla veneeseen. Onneksi meillä oli oivallinen kasti mukana, joka irrotti juuttuneen narun ja saatiin purje alas. Itse en osannut pelätä yhtään tilannetta, kun olen kasvanut järven rannalla ja lähes asunut vedessä ja veneessä kesäkaudet aikoinaan ja joskus vieläkin. Joku porukasta taisi hieman olla pikkupaniikissa, mutta muuten oli tosi mukavaa! Nautin itse aina veneilystä ja vauhdista. Kun mukana on kokenut purjehtija, hän selviää tilanteista kuin tilanteista varman rauhallisella tyylillään.

 

 

 

 

                               Tässä on vielä rauhallista menoa....mutta siitä se vauhti parani.
    

                                                      Purjehduskengät ovat parhaat jalalle.
                                                                                

Tummat pilvet tulivat vauhdilla.

                               

                               Tässä on jo kovin tuuli takana, kun kuvaaminen unohtui välillä.