Ystävänpäivää kaikki ystävät!

Ystävänpäivä on hieno päivä miettiä samalla ystävien, ystävyyden ja ystävällisyyden merkitystä. Hyvää ystävänpäivää myös herra Putin, koska nyt olisi aika miettiä ystävien ja ystävällisyyden tärkeyttä elämässä. Jos käyttäydymme ystävällisesti, ei tarvitse pelätä ketään. Ei Natoa, ei Euroopaa, ei Amerikkaa. Pohjimmiltaanhan me kaikki haluamme vain hyvää elämää ja rauhaa. Amerikkalaista hapatusta koko Valentinen päivä, sanoo ehkä joku paatunut kova poliitikko. Mutta tarkoitushan on erittäin hyvä ja arvokas. Huomioida puoliso, oma rakas perhe, kaikki tärkeät ihmiset ympärillä. Ystävänpäivä on rakkauden ja välittämisen päivä. Sen tarkoitusta voisi laajentaa paljonkin alkuperäisestä Valentinin päivästä, Valentines daystä. Maailma tarvitsee hyviä, suuria asioita. 

Moni on pettynyt ystäviinsä, kun he ovat unohtaneet, eivät enää välitä. Moni on pettynyt sukulaisiinsa, kun he eivät välitä enää vanhasta äidistä tai isästä, mummista tai ukista, tädistä tai sedästä. Miksi kaikilla on kiire eikä enää ole aikaa edes soittaa? Kännykällä on helppo heittää viestiä ja korvata läheiset jutustelut ja piiloutua naamion eli kännykän taakse. Kateuskin kadottaa ystävällisyyden toisiamme kohtaan. Katkeruus ja kyynisyys valtaa monet ihmiset ja sitten ollaan yksin ja ihmetellään, minne ne ystävät katosivat. Onneksi on hyviäkin ystävyyksiä ja aitoa välittämistä vielä jossain. Hannu-Pekka Björkman sanoi, että hyvän ystävän tunnistaa sukulaisielusta. No, joskus sekin tunne voi valitettavasti pettää. Mutta ainahan joku sukulaissielu löytyy, jos oikein etsii kovasti. 

Kaikesta huolimatta haluan uskoa, että hyviäkin ihmisiä on olemassa ja heitä voi kasvattaa maailmaan lisää lapsista, jotka ovat tulevaisuutta. Maailma voisi olla paljon parempi paikka, jos ahneus, kateus, viha ja ymmärtämättömyys vähenisivät. On vaan niin vaikea olla aina hyvä ja ystävällinen, vai onko? Sekin on taito, joka vaatii paljon opettelua jo lapsesta saakka ja jatkuu vanhuuteen asti.