Vaalit olivat ja menivät, nyt jännitetään neljää seuraavaa vuotta!

Olihan ne aika mykistävät vaalit. Kaikki muuttui niin paljon puolueiden valtasuhteissa, mutta jotenkin se ja tämä kaikki oli jo odotettavissa. Ongelmat, jotka tulivat neljän vuoden aikana, eivät olleet aivan pieniä. Tuli korona ja sen hoito-ongelmat. Tuli Ukrainan sota ja sen mukanaan tuomat isot ongelmat, hintojen nousu, sähkön hinnan nousu, ruuan hinnan nousu. Terveyden hoidon ongelmat, leikkausjonot ovat kauheita. Vanhustenhoito-ongelmat vain kasvavat. Syntymäpaikkakunnallani on yli 40 hoitopaikan vaje vanhuspuolella ja sitten heitä riepotellaan kuka minnekin pieniin keskuksiin, niin etteivät lähiomaiset pääse heitä edes katsomaan eli kunhan ovat jossain säilössä! Lasten päivähoito-ongelmat vain paisuvat, ryhmät kasvavat ja hoitajia ei ole, kuten ei sairaaloissakaan. Kouluissa lapset ja nuoret oireilevat pahoinvoivasti ja mielenterveys rapautuu. 

Susia ei saa ampua, ne saavat syödä pihojen koirat ja aikuiset saavat pelätä lastensa puolesta, milloin peto tai petolauma vie ne. Tämän sudenkaatokiellon saivat vihreät luonnonsuojelijat aikaan, kun he eivät tiedä miten asiat ovat oikeasti täällä syvällä maaseudulla. Maakuntalehdessä joku kirjoitti, kun oli susiongelmakokouksessa, että onhan se outoa, kun susia niin kovasti suojellaan, muttei kukaan muista enää ihmistä. Kokouksessa poliisikin väitti olevansa voimaton lainsäätäjille. Ei siis ihme, jos salametsästys vain lisääntyy itäisessä Suomenmaassa.  Syy on todellakin siinä, että petoja on jo liikaa.