Kesä se keikkuen tulevi - pitää paikkansa

Nyt kyllä keikuttaa kovasti - tuo kesän tulo, hyvä ettei huimaa! Välillä on ollut jo aika lämmintä, välillä taas tosi kylmää. Lähellä nollaa on käyty usein yön tunteina. Kasvihuoneen ovi pitää olla visusti kiinni, etteivät herkät taimet palellu. . Nyt tuntuu kuitenkin, että alkaa taas vähitellen lämmetä. Tänään mökillä oli jo itikoita ja käki kukkui, melkein tuntui kesältä. Liian kuumalla säällä ei jaksaisi tehdä  mökkisiivouksia ja laittaa kuntoon talven jälkiä. 

Mutta ihaninta tänä keväänä on ollut pihamme neljä isoa omenapuuta, jotka vain kukkivat ja kukkivat. Viileä ilma saa ne kukoistamaan pitempään. 









Kommentit

Satu M. sanoi…
Kyllä onkin upean isot omenapuut! Keikkuvaa on tosiaan ollut kesän tulo. Ehkä tänä vuonna kesä voisi jäädä vähän viileämmäksi vaihtelun vuoksi. Milloinkas on omenapuiden leikkaaminen ollut viimeksi ohjelmassa? Olin lukevinani, että säännöllinen omenapuiden leikkaaminen antaa niille elinvoimaa. Mukavaa kesää, vaikka välillä vähän keikkuvampaa.
6. kesäkuuta 2023 klo 12.08
Anni Aatos sanoi…
Hei, me olemme leikanneet joka vuosi keväällä varovasti omanapuita ja välillä jopa syksylläkin hieman. Ei mitään rajuja leikkauksia. Onhan tämä kesä ollut aikamoinen sään suhteen, mutta omenoita tulee tosi paljon. Muumiotautia on ollut joka vuosi, mutta nyt vähemmän, kun olen laittanut urearaetta muutaman kerran runkojen ympärille. Satoa tulee kyllä taas vaikka kadun varteen jaettavaksi.
8. elokuuta 2023 klo 9.17
Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kevät keikkuen tulevi

Kuva
Kalevalan sanoin: Kevät keikkuen tulevi, suvi suuta vääristellen. Se kyllä tarkoitti aikoinaan, että keväällä ei ole enää tarpeeksi ruokaa, vielä vähemmän kesän alussa. Talvivarastot oli syöty ja olo oli heikko. Mutta silti oli kevättä rinnassa. Nykyihmiselle kevät keikkuen tulevi tarkoittaa enemmänkin säiden vaihtelua. Harva tietää tuon sanonnan taustat, mutta väliäkös sillä. Kevät tulee kuitenkin. Tai ehkä vapun seutuun voidaan sanoa, että kevät keikkuen tulevi, kun katsoo hieman huojuvia tyyppejä.                         Kuvat Kuopiosta Pohjois-Kallaveden rannalta 7.4.2014 noin klo 17.30.                                                           Kamera Nokia Lumia 1020
Lue lisää

Ajatuksia suosikkirunoilijaltani Kahil Gibranilta

Kuva
Kahil Gibran "Ymmärtävä ystävä on sinulle enemmän sukua kuin omat veljesi, sillä jopa omat sukulaisesi eivät ehkä tiedä sinun todellista arvoasi." Näin on valitettavasti hyvin usein. Suku on suku ja sisarukset eivät ole ystäviä, vaan sisaruksia. Monta hyvää sisarussuhdetta on mennyt rikki todella pienistä asioista, eniten perintöasioista. Välejä voivat hiertää kateus, katkeruus ja mielipide-erot. Pitäisi hyväksyä erilaiset ihmiset. Ystäväni, sinä olet hyvä ja varovainen ja viisas; ei, sinä olet täydellinen -ja minä, myös, puhun sinun seurassasi viisaasti ja varovasti. Ja kuitenkin olen hullu." Kaikki me ihmiset olemme hulluja omalla tavallamme. Kuka on se normaali? Kuka on viisas? Hyvä? Varovainen ja viisas? "Surullinen sielu rauhoittuu, kun se löytää kaltaisensa. Ne yhtyvät liikuttuneina kuin muukalainen tavatessaan toisen muukalaisen vieraassa maassa. Sydämet, joita suru yhdistää, eivät eroa onnen hurmassa." Sielujen sympatia, se löytyy jos
Lue lisää

Kalanruoto kurkussa ambulanssilla sairaalaan!

Jopas taas sattui kesän juttu eli syödessä sattuu! Olimme mökillä uurastaneet koko iltapäivän maalausurakkaa ja tein illaksi kalakeiton hauesta. Se on herkkuamme, kun sekaan laittaa runsaasti perunoita, voita ja sipulia. Puhdistin kalapalan ruodoista mielestäni tarpeeksi huolella ja aloitin syömisen, mutta viimeistä lusikallista syödessäni tunsin kovan piston kurkussani. Juoksin ulos kakistelemaan ja yritin oksentaa ja yskiä ruotoa pois. Ruoto tuntui sormessani syvällä kuitenkin kurkun yläpäässä, mutten saanut sitä pois, kun se oli iskeytynyt tiukasti kurkkuun. Mieheni oli nopea ja tilasi heti ambulanssin viereiseltä kylältä, kun näki surkean läähätykseni ja kakisteluni. Pojat tulivat kohtuullisen nopeasti ambulanssilla mökille. Mutta koska emme saaneet keväällä nimettyä heti tietämme, tien löytäminen vei oman aikansa ambulanssilla ja mieheni meni vastaan autollaan. Kylläpä aika tuntui pitkältä siinä yökötellessä. Jokainen minuutti oli tuskaa. Pistos oli aika kova, en uskaltanut niela
Lue lisää