Annin aatoksia

HUH HUH! Onpas tämä Suomen edustuskappale oikea junttien junttilan  junttiversio. No rules! Siis eikö sääntöjä? Sitäkö nämä tyypit haluavat kertoa ja lapset, nuoriso ja aikuisetkin uskoo! Mikä on tämän kappaleen sanoma? Onko edes sanomaa? He laulavat: en edes välitä, mikä on oikein ja mikä väärin! Sitähän tuossa naapurissa rajan takana tehdään, siellä ei ole sääntöjä, tapetaan ja soditaan. - Jos tämä on joku sanoma ihmisille, ettei tarvitse välittää yhtään säännöistä, sitten ollaan kaikki turvattomia. Kyllä säännöt tekevät elämästä paremman. Järjestäytynyt, toimiva yhteiskunta tarvitsee säännöt, samoin musiikkimaailma ja taide. Niitä tarvitsevat lapset, nuoret ja aikuiset. Muuten syntyy vain yhteiskunnallista sekasortoa. Onko laulun sanoma, että hypitään alasti ja rikotaan sääntöjä? En ymmärrä! - Kyllä nuo kappaleen sanat pistävät miettimään. Tähänkö on tultu sävelten maailmassa? Pojat voisivat kertoa, mitä he tällä kappaleella haluavat todellakin viestiä yleisölle. Windows 95lläkin ol

Mitähän tähänkin sanoisi? Silloin, kun aloitin maalla kouluni suhteellisen suuressa kansakoulussa, lähes kaikki pojat olivat varmaan  ihan adhd-tapauksia. En muista yhtään rauhallista poikaa luokaltani. Tänä päivänä, jos on vähänkin vilkkaampi, eikä jaksa koulussa aina keskittyä, luokitellaan heti ylivilkkaaksi eli nykyään adhd-lapseksi. Luulen, että aika moni disgnoosi on täyttä puppua. Miten paljon se aiheuttaa perheissä surua ja turhautumista? Nuoret kokemattomat lääkärit ja psykologit tekevät testejä ja  sitten diagnooseja tehdään aivan heppoisin perustein. Nämä lapsiparat saavat leiman otsaansa jo liian varhain. Tiedän tapauksia, joissa neuvolassa sanottiin lapsesta hyvinkin negatiivisesti luonteesta ja myöhemmin osoittautui , ettei ollut mitään syytä huoleen. Monesti lapsella voi aiheuttaa levottomuutta jo sekin, että on syntynyt loppuvuodesta ja joutuu kilpailemaan lähes vuotta vanhempien kanssa oppimisessa.  Kaikista huvittavinta oli mielestäni uutinen, että Itä-Suomessa on ene

Nyt on sitten vaalit käyty ja niinhän siinä kävi, että parempi voitti ja ennustukset kävivät toteen. Pölpötykset pois ja eikun eteenpäin, sanoo tämä mummo lumessa! Ja täällä sitä lunta nyt riittää! - Ihan hyvin meille kävi. Alex Stubbista saadaan iloinen, hymyilevä, hauska, reipas, urheilullinen, valoisa, sosiaalinen ja todella rento koko kansan presidentti. Turha pönötys on poissa, sehän näkyi hyvin esim. Levyraadissa, jossa Haavisto istui jäykkänä puku päällä kuin kanki (jäykempi kuin Kankikaikkonen) ja Stubbi oli yhtä aurinkoista hymyä trikoopaidassaan. Ja mikä sujuva kielitaito Stubbilla, eipäs ole ennen moista ollutkaan. Sujuu suomi, ruotsi ja englanti ainakin. Saadaan varmaan kansainvälinen ja osaava presidentti, josta Suomi hyötyy vielä paljon. Hyvä Alex! Onnea!  Mutta Euroviisukarsinta meni totaalisesti pieleen. Hävettää, mitä junttimusaa viedään maailman estraadeille Pohjolan perukoilta! Apua, en tule katsomaan euroviisuja ja tuota pelleilyä lavalla, joka ei ole edes musiikkia

S vai H? Tuppi vai Haavi? 10 vai 8? Siinä vasta ongelma...joillekin, ei kuitenkaan minulle. Aika selkeä on päätökseni, joka nojaa vahvasti erityisesti omiini ja osin perheeltäni, suvultani  perittyihin arvoihin.  Arvostan koulutusta, siitä pisteet toiselle. Jos vertaillaan koulutusten ja loppututkintojen määrää, ero on huomattava ehdokkaiden välillä. Nuorena voi joko opiskella innokkaana tai sitten haahuilla siellä täällä, vaikka istuskella joskus luennolla yhtenä vuotena. - Sitten seuraava, armeijan käynti. Arvostan sitäkin, että nuorena on ollut valmis puolustamaan isämaata, toinen on sivari, no onhan sekin puolustamista, mutta tulevalle presidentille pisteet tulee intin suorittamisesta. Urheilullisuus - siinä saavuttaa ehdottomasti ylivoimaisesti toinen maaliviivan ensin! Kielitaito ja kansainvälisyys? No toinen puhuu vaimonsa kanssa ainakin sujuvaa englantia ja ruotsikin sujuu suomen lisäksi. - Suuntautumisella ei ole mitään väliä, kukin sinne suuntaan, mistä se elämän onni ja tasa