ADHD

Mitähän tähänkin sanoisi? Silloin, kun aloitin maalla kouluni suhteellisen suuressa kansakoulussa, lähes kaikki pojat olivat varmaan  ihan adhd-tapauksia. En muista yhtään rauhallista poikaa luokaltani. Tänä päivänä, jos on vähänkin vilkkaampi, eikä jaksa koulussa aina keskittyä, luokitellaan heti ylivilkkaaksi eli nykyään adhd-lapseksi. Luulen, että aika moni disgnoosi on täyttä puppua. Miten paljon se aiheuttaa perheissä surua ja turhautumista? Nuoret kokemattomat lääkärit ja psykologit tekevät testejä ja  sitten diagnooseja tehdään aivan heppoisin perustein. Nämä lapsiparat saavat leiman otsaansa jo liian varhain. Tiedän tapauksia, joissa neuvolassa sanottiin lapsesta hyvinkin negatiivisesti luonteesta ja myöhemmin osoittautui , ettei ollut mitään syytä huoleen. Monesti lapsella voi aiheuttaa levottomuutta jo sekin, että on syntynyt loppuvuodesta ja joutuu kilpailemaan lähes vuotta vanhempien kanssa oppimisessa. 

Kaikista huvittavinta oli mielestäni uutinen, että Itä-Suomessa on enemmän adhd- tapauksia  jos vertaa länsi-Suomeen. No, ajatellaanpa kuinka erilaisia ovat itäiset vilkkaat luonteet kuin läntiset verkkaiset ja hitaat hämäläiset ja pohjalaiset. Ero on kuin yöllä ja päivällä. Itä-Suomessa ihmiset, usein lasten omat vanhemmat ovat huomattavasti vilkkaampia kuin läntiset vastaavat ja se käytösmalli vaikuttaa  lapsiinkin. Puhetta tulee itäsuomalaislla huomattavasti enemmän kuin hitailla hämäläisillä tai juroilla pohjalaisilla. Kuuluisa on sanonta, että itäsuomalaissa hautajaisissa on hauskempaa kuin pohjalaisissa häissä. Sekin kertoo hieman jotain heimojen eroista.

Heti jos on touhukkaampi lapsi tai aikuinen, sanotaan ,että se on ihan adhd! Itsekin olen loukkaantunut moisesta sanomisesta joskus, koska koen olevani ehkä vähän energisempi ja aikaansaavampi kuin moni muu ikäiseni ja sen luonteen mallin olen perinyt vanhemmiltani, varsinkin energiseltä äidiltäni!

PS- piirroskuva on taiteilija Outi Heiskasen, hänkin oli vilkas ehtivä taiteilija! (syntyi Mikkelissä  1937)