Suomen kieli

HS:ssa oli juttu siitä, miten vaikea ulkosuomalaisen, joka opettelee suomea, on aina ymmärtää kieltämme. Jos seitsemän on seiska jne. En ole mikään kielipoliisi, mutta kun aivan tahtomattaan tulee usein ihmeteltyä puhuttua kieltämme. Tottahan kieli muuttuu, mutta tuo englannin kielen sotkeutuminen suomen sekaan on jo aika paljoa. Suomenkieltä pitäisi puhua ainakin työpaikoilla ja useimmiten tv:ssä puhtaasti. Kieleemme on pesiytynyt outoja ilmaisuja kuten sairaan mukava yms ja mieletön, jotka ovat aika outoja ilmaisuja ulkomaalaisille, jotka opettelevat suomen kieltä. Aika köyhiä ilmaisuja sairas ja mieletön. Pitäisikö keksiä ihan uusia sanoja, kuten Lönnrot teki. 

Kun katsoo vaikkapa jotain tv-ohjelmaa, kaikki on nyt sairaan hienoa tai ihan mieletöntä! Jotkut sanat jopa sattuvat korvaan, kun niitä kuulee koko ajan, ja kuten se v-sana. Eikö kouluissa opeteta enää hyvää suomenkieltä? Itse en käytä noita outoja sanoja, olen sen verran vanhempi. Silloin nuoruudessani puhuttiin puhdasta äidinkieltä. Kielenhän me  opimme kotona ja koulussa, tietysti kaverit vaikuttivat sanoihin, joita käytimme. Ukkimme, joka asui perheemme kanssa oli kyllä kaksikielinen, koska hänen äitinsä ja mumminsa puhui heille ruotsia ja isä suomea. Meidän ukin kieli olikin suomen ja ruotsin sekakieltä, joten koulukaverit usein kysyivät, miksi ukkimme puhuu niin erikoisesti. Siitä huolimatta opimme puhumaan selvää suomea ja mielestäni aika hyvin. 

No, onhan se selvää, että kieli muuttuu koko ajan.  Siitä ei pääse mihinkään. Tuskinpa ukkini ymmärtäisi minunkaan puhetta, jos minä ei aina ymmärtänyt mitä ukkini puhui. Puhekieleen on aina tullut sanoja meillä milloin idästä, milloin lännestä. Nyt tuntuu vaan tuo englannin kielen ylivoima aika hurjalta. Nuorisokieli on vielä erikseen. Se alkaa olla jo kuin urbaanilatinaa, jota on vaikea ymmärtää.   

..