Joulu joulu joulu...
Täytyy sanoa, että joulu on mukava asia, mutta joulu-sana alkaa välillä soida korvissani! Pidän tässä pienen lepohetken kinkun paiston välissä ja mietin, mitä vielä tekisin, kun energiaa on jäljellä. Lanttu, porkkana, perunalaatikot on jo tehty ja nyt vielä väännän bataatti ja punajuurilaatikot. Siinäpä ne meidän jouluruuat ovat. Kinkkua, laatikoita, silliä ja lohta, hieman lisukkeita, ei muuta - no joku hyvä jälkiruokaherkku, tänä vuonna ehkä tiramisu vadelmakerroksen kanssa. Jouluruuat eivät juuri mielikuvistusta kaipaa, ne osaa jo ulkoa ja onneksi ne kaikki kerran vuodessa maistuvat perheellemme. Suklaata pitää olla tosi paljon, kaikki mahdolliset Fazerin jouluherkut, vihreät kuulat, Kiss-kiss-karkit, wienernougatit ja Pandan juhlapöydän kohvehdit. Ja oman metsän komea latvakuusi kruunaan kaiken. Meille sopii olohuoneeseen 4-metrinen kuusi, joka koristellaan vasta jouluaaton aamuna. Kotimme pursuaa koristeita kilokaupalla, en ole mikään viileän vaalean pelkistetyn sisustuksen ystävä, vaan enemmänkin runsaan värikkään ja iloisen menon ystävä.
Parasta joulussa on kuitenkin se, että se menee ohi ja tulee valoisampi aika ja kevään odotus. Hanget ovat nyt todellakin korkeita nietoksia ja pakkanenkin on jo paukkunut kotvan, kun äiti on tässä tehnyt kystä ihan kylläkseen! Kiloissa se taas tuntuu ja näkyy jonkin aikaa. Hyvää joulua kaikille itse kullekin säädylle!
