Piha ja puutarha
Kun kevätaurinko on sulattanut jo osankin lumesta, alkaa minun perimäni eli rapsutusgeeni pihallamme toimimaan. En ole kyllä lähelläkään äitini multapeukaloa, mutta kai se peukalo pikkuhiljaa kehittyy. Mikä sen ihanampaa keväällä, kun ilmat lämpenevät kuin mennä ulos raikkaaseen ilmaan ja kuunnella kevätlintujen sirkutusta samalla, kun siivoaa pihan nurkkia. Tämä kaupunkipihamme on vain niin pieni verrattuna lapsuuden kotini suureen maalaispihaan, mutta jonkinlainen pihamaan korvike tämä on kuitenkin. Ja puutarhaa yritän pitää pystyssä eli kukkia, marjapensaita, omenapuita. Kasvimaakaan ei ole kummoinen, mutta eipähän ole stressiä sen hoidosta. Perinnekukat ja vihreät pensaat ovat tärkeimmät koristukset pihallamme. Onneksi mökillämme on sitten sitä pihaa eli tilaa ympärillä. Siellä se on kuitenkin luonnontilassa lähes kokonaan.
Nyt olen aloittanut puutarhatyöt kotipihalla kivilaattojen ja pihakivien putsauksella. 15 vuotta sitten laitetut pihakivet olivat osittain reunoilta sammalen ja heinän peitossa. Siinäpä se sitten vierähti muutama tunti iltaisin, kun sain ne puhtaaksi. Käytin mitä erilaisimpia työkaluja, hidasta se oli, mutta sainpas lopultakin tehtyä Sitten vain Roundtop-myrkkyä ja toivottavasti kasvu pysyy nyt kurissa. Samalla tuli jututettua kaikki puheliaat naapurit, toisethan juttelevat, toiset eivät. - Alkukeväästä sitä intoa pihatöihin riittää, mutta loppukesästä alkaa jo laiskuus vaivata.
Kommentit