Miksi edes tarvitsemme kristillistä puoluetta?
Näin kirkonmenoaikaan sunnuntaiaamuna mietin, miksi Suomi edes tarvitsee puoluetta nimeltä Kristilliset? Se puolue ei todellakaan ole tehnyt hyvää luterilaiselle kirkolle. Kirkko haluaa ehkä hieman jo viimein uudistua, mutta kristilliset - pääosassa puolueen puheenjohtaja vetävät maton alta. Mielestäni puolue ja uskonto ovat kaksi aivan eri asiaa. Puoluepolitiikka on muuta kuin uskonasia, se on realismia yhteisten asioiden hoidossa eri näkäkantoja huomioon ottaen. Uskonto on taas uskomista johonkin, mitä emme näe, uskomme vain tai luulemme uskovamme. Kristillisten puolue pilaa kirkon tänä päivänä. Sitä paitsi Suomessakin on monta kirkkoa kuten ortodoksit, katolilaiset, juutalaiset, islamilaiset jne. Pitäisikö heidänkin perustaa puolue? Tuntuu aika oudolta koko ajatus. Mielestäni Kristilliset puolueena pitäisi lopettaa, sillä puolustan taas kirkkoa, joka on uudistusmielisempi kuin koko kristillisten puolue.
No joo, luin sunnuntain HS:n kriittisen toimittajan jutun. Hän löysi nyt syyn erota kirkosta, koska kirkko on päättänyt olla avaamatta kirkonkirjojen arkistoja, jotka ovat alle 100 vuotiaita, kun ennen sai avata jo 50 vuotiaat arkistot. Onhan valokuvillakin tekijänoikeussuoja sata vuotta, ehkä siinä muutoksessa haetaan jonkinlaista suojaa sukuselvityksille. Olipas siinäkin mokona syy erota kirkosta! Samaa hömppää on tämä homoilukeskustelu. En voi ymmärtää mitä ihmeen sopulilaumaa kaikki yksilöt ovat nykyisin. Varsinkin nuoret. Eivät ainakaan yksilöitä. Kirkossa on monenlaista mielipidettä tässäkin homoasiassa, suurin osa on suvaitsevaista. Minä en ainakaan eroa kirkosta, vaikken olekaan mikään mallikristitty. Pidän kirkoista jo arkkitehtuurin takia. Ne edustavat eri aikakausia. Juhlat, konsertit, eri tilaisuudet ovat juhlavia kirkoissa. Ne edustavat taidetta, kulttuuria, historiaa. Ja miten vieläkin muistan, kuinka juhlavalta tuntui seisoa suuren, mahtavan kotikirkkomme ovella ja astella avioon. Aikamoinen kokemus se oli. Kirkkojen urut ovat upeita taideteoksia, sen huomasin, kun olimme ennen joulua koko suku kuulemassa isäni poismenoa lapsuuteni mahtavassa kirkossa. Uudet upeat urut soivat hienosti isän muistolle!
No joo, luin sunnuntain HS:n kriittisen toimittajan jutun. Hän löysi nyt syyn erota kirkosta, koska kirkko on päättänyt olla avaamatta kirkonkirjojen arkistoja, jotka ovat alle 100 vuotiaita, kun ennen sai avata jo 50 vuotiaat arkistot. Onhan valokuvillakin tekijänoikeussuoja sata vuotta, ehkä siinä muutoksessa haetaan jonkinlaista suojaa sukuselvityksille. Olipas siinäkin mokona syy erota kirkosta! Samaa hömppää on tämä homoilukeskustelu. En voi ymmärtää mitä ihmeen sopulilaumaa kaikki yksilöt ovat nykyisin. Varsinkin nuoret. Eivät ainakaan yksilöitä. Kirkossa on monenlaista mielipidettä tässäkin homoasiassa, suurin osa on suvaitsevaista. Minä en ainakaan eroa kirkosta, vaikken olekaan mikään mallikristitty. Pidän kirkoista jo arkkitehtuurin takia. Ne edustavat eri aikakausia. Juhlat, konsertit, eri tilaisuudet ovat juhlavia kirkoissa. Ne edustavat taidetta, kulttuuria, historiaa. Ja miten vieläkin muistan, kuinka juhlavalta tuntui seisoa suuren, mahtavan kotikirkkomme ovella ja astella avioon. Aikamoinen kokemus se oli. Kirkkojen urut ovat upeita taideteoksia, sen huomasin, kun olimme ennen joulua koko suku kuulemassa isäni poismenoa lapsuuteni mahtavassa kirkossa. Uudet upeat urut soivat hienosti isän muistolle!
Kommentit