Nötön pieniä asioita
Nötössä on paljon ihania asioita, mutta omat ongelmat joka kylästä löytyvät. Tänä kesänä tietysti tuo sinilevä meressä on välillä epämielyttävä ja se haisee tosi pahalta rannassa -yäk. Sitten on liikaa merikotkia, jotka syövät pieniä koiria ja ties vaikka lampaita (ehkä ei, sanoi saarelelainen). Tänä aamuna näin komean kotkan liitävän majatalon päällä, lienee se katsellut niitä yläpihan kanoja. Onneksi merikotkille on nyt runsaasti merimetsoruokaa tarjolla ja se tietää, että ne kotkat lisääntyvät kovasti. Näin myös tosi suuren merimetsoparven lentävän mummon mökin yli. Haukkoja on ollut joka lajia ympärillä. Pieniä ja suuria. Iltapäivällä ihailin taas rannassa kaupan luona komeaa kotkan liitelyä. Onhan ne vaikuttavia lintuja!
Maanomistajien ja vuokraajien välillä on aina pientä skismaa, jopa oikeutta on täällä käyty. Nyt rannan maanomistaja ei hyväksy kesäisen kauppakojun pitoa alueellaan, mutta eiköhän siinäkin joku ratkaisu löydy. Jotkut kärsivät mönkijäliikenteestä, koska suurin sallittu ajonepeus on 20 km/tunnissa. Kesäaikaan nuoriso ajaa tietysti rallia öisin, niin että tiet pölyävät ja ihmiset heräilevät aamuyöstä. Kauppa on auki vain kesällä, josta tulee omat pikkuongelmat varsinkin vakioasukkaille. Mutta muutenhan elämä on täällä kuin herran kukkarossa elelisi!
Täytyy nyt kertoa aika huikea paljastus, että mekin teimme täällä Nötössä viime lauantaina pelkän huviajelun mönkijällä ja peräkärryllä. Nuorempi veljemme ajoi mönkijää ja laittoi meidät isosiskot peräkärryyn istumaan nojatuoleihin. Menimme edestakaisin saaren teitä ja jotkut jopa kuvasivat meitä kamerallaan. Otimme pienet kierrokset sen muistoksi, kun harrastimme ennen muinoin maalla traktorilla koko perheen voimin kärryajeluja vaikkapa naapurikylään sukulaisiin vierailulle. Peräkärryssä istui joskus jopa kahdeksan meidän perheen jäsentä. Isä ajoi hienona puku päällä ja silinteri päässä, me lapset penkillä ja vanhempi väki, äiti, ukki ja täti nojatuoleissa. Ne reissut ovat jääneet mieleen. Sillon meidän perheellä ei vielä ollut tietenkään autoa. Kun auto tuli, nekin hauskat ajelut jäivät.
Tämän kylän viehätys on paljon siinä, että täällä elää kuin menneessä maailmassa. Sirkat ja kaskaat sirittävät, niitty tuoksuu, niittykukat kukkivat, linnut laulavat, räystäspääskyt kokoontuvat muuttopuuhissa puhelinlangoille, ihmiset tervehtivät, kaikki juttelevat toisilleen, vaihdetaan kuulumisia, mennään kylään noin vain, nautitaan aika yksinkertaisesta elämästä. Telkkaria ei ole viikkoon kaivannut, mutta nettiyhteys on ihan mukava.
Täytyy nyt kertoa aika huikea paljastus, että mekin teimme täällä Nötössä viime lauantaina pelkän huviajelun mönkijällä ja peräkärryllä. Nuorempi veljemme ajoi mönkijää ja laittoi meidät isosiskot peräkärryyn istumaan nojatuoleihin. Menimme edestakaisin saaren teitä ja jotkut jopa kuvasivat meitä kamerallaan. Otimme pienet kierrokset sen muistoksi, kun harrastimme ennen muinoin maalla traktorilla koko perheen voimin kärryajeluja vaikkapa naapurikylään sukulaisiin vierailulle. Peräkärryssä istui joskus jopa kahdeksan meidän perheen jäsentä. Isä ajoi hienona puku päällä ja silinteri päässä, me lapset penkillä ja vanhempi väki, äiti, ukki ja täti nojatuoleissa. Ne reissut ovat jääneet mieleen. Sillon meidän perheellä ei vielä ollut tietenkään autoa. Kun auto tuli, nekin hauskat ajelut jäivät.
Tämän kylän viehätys on paljon siinä, että täällä elää kuin menneessä maailmassa. Sirkat ja kaskaat sirittävät, niitty tuoksuu, niittykukat kukkivat, linnut laulavat, räystäspääskyt kokoontuvat muuttopuuhissa puhelinlangoille, ihmiset tervehtivät, kaikki juttelevat toisilleen, vaihdetaan kuulumisia, mennään kylään noin vain, nautitaan aika yksinkertaisesta elämästä. Telkkaria ei ole viikkoon kaivannut, mutta nettiyhteys on ihan mukava.
Rannan ruokakioski on toistaiseksi suljettu.
Viitat vievät oikeaan.
Vanhalla kotiseututalolla on kesäjuhlat keskellä kesää heinäkuussa.
Oikein piikikäs ohdake.
Tällä rannalla ei ole sinilevää.
Rantakukkia meren huuhtomien kivien keskellä.
Tämä levä ei ole varmaankaan myrkyllistä?
Kommentit