Isänpäivänä

Isänpäivä tuo valoa marraskuun ankeuteen ja pimeyteen. Olen muistanut lasteni kanssa oman perheemme iskää lahjoin ja ruuan kera. Lahjaksi mieheni sai minulta moottorisahan. Lapsiltamme kortteja, suklaata ja puheluita. Olen muistellut omaa isääni ja suvun isiä, joita ei enää ole. Tänään luin loppuun liikuttavan kirjan Isää ei enää ole. Monelta meiltä on lähtenyt isä liian aikaisin. Mutta isän muistot ovat ikuisia. Onneksi ne mukavat muistot ovat jääneet vain jäljelle. Isää ei enää ole
 
 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kevät keikkuen tulevi

Ajatuksia suosikkirunoilijaltani Kahil Gibranilta

Kalanruoto kurkussa ambulanssilla sairaalaan!