Kalevalan päivä
Olen aina pitänyt Kalevalan päivästä. Ehkäpä yksi syy on, kun Elias Lönnrot keräsi lapsuuden maillani kalevalaisia runoja kirjaansa, josta tuli Suomen kansan kansalliseepos. Perimätiedon mukaan Elias istui kotipaikkamme koivun alla ja keräsi runoja paikkakunnan runonlaulajilta 1830-luvulla. Koivua sanottiin Lönnrotin koivuksi. Hän tuli pohjoisen suunnasta ja kun talossa asui herännäisiä, hän jäi sinne vähäksi aikaa. Juureni ovat itäisessä Suomessa ja Kalevalan tarinat kiehtovat suuresti mielikuvitustani. Mikä runoista tuli kotiseudultani? Kalevalassa kerrotaan kansojen ja sukujen välisistä riidoista, kostoretkistä ja kosiomatkoista. Samoja ongelmia on tänäkin päivänä hieman eri muodossa. Islannin saagoissa on paljon saman tapaisia aiheita, joita luin joskus Islannin matkasta innostuneena. Islannin saagat ovat vain paljon raaempia ja julmempia. Elias Lönnrot muokkasi tarinoita itse, joten ne saattoivat muuttua hieman siitä, miten ne hänelle kerrottiin. Kalevala on ollut tärkeä kirja suomalaistunteille aiemmin ja miksei tänäänkin 100-vuotiaalle Suomelle. Olemmehan kaikki Kalevalan katajaista kansaa...
Tässä kartassa näkyvät E. Lönnrotin runonkeruumatkat:
http://neba.finlit.fi/kalevala/kuvat/picture.php?picture=kartta1.jpg&caption=Elias Lönnrotin keruumatkojen kartta
Tätini maalasi taulun Lönnrotin koivusta.
Kommentit