Ruoka on uusi uskonto

Ruuasta on tullut aika monelle aivan uusi uskonto. Ruokauskonto. Kun syö mielestään oikein, elää aivan oikeanlaista elämää. Monella tuntemallani ihmisellä on tosi erikoinen tai erilainen ruokavalio kuin itselläni. On jos jonkinmoista dieettiä tai ruokavaliota, joita kaikkia nimiä en edes muista. Tietysti osa on selvästi terveysperusteisia, kuten gluteeniton ruokavalio.  Kala-allergisetkin ymmärrän täysin. Mutta sitten on lukuisia muita, joita ihmettelen. Kuten kasvissyöjät. Anteeksi vaan veget. Tai hiilihydraalittomat. Ketoset yms. Ihminen, joka syö monipuolisesti, kasviksia, vihanneksia, marjoja, hedelmiä, leipää, maitotuotteita, lihaa ja kalaa, on varmasti tervein. Nythän on todistettu, että apinat ja muut eläimet, jotka syövät monipuolisesti, kasvavat hyvin. Ja heidän poikastensa aivot kasvavat paremmin ja isommaksi kuin muilla. Ehkäpä sama on ihmisilläkin. Jotenkin sen terve järkikin sanoo, että kun syö hyvin ja monipuolisesti, koko elimistöhän siitä tykkää.  -  Meidän perheellä on onni ollut matkassa, kun ei ole ollut mitään ruoka-aineallergioita. Aikoinaan lähikauppias sanoikin, että olemme aika outo ja kummallinen perhe, kun syömme kaikkea niin monipuolisesti. Onneksi vielä ei ole tullut kieltolakia ruuan suhteen. Toivottavasti tämä ruokasirkus tasaantuu ja saamme nauttia joulukinkut rauhassa!

Mitähän siitäkin tulisi, jos kaikkien pitäisi olla kasvissyöjiä. Jokaisen vegetaristien pitäisi käydä katsomassa Espanjassa Sevillan eteläpuolella niitä valtavia muovisia kasvihuonemeriä, jotka peittävät maisemat. Siellä tuotetaan iso osa Euroopan vegaaniruokavaliota. Halpa työvoima tulee Afrikasta ja asuu surkeissa majoissa ja tekee työtä orjan palkoilla. Energiaa kuluu sähköön ja muoviroskaa syntyy. En halua, että Suomen maisemat muuttuvat samanlaiseksi muovimaisemaksi. Mieluummin katson puhdasta luontoa ja karjaa pelloilla. 

Kun itse olen viettänyt lapsuuden maalla, en voi kuin ihmetellä, miten kaupungissa elävät ovat vieraantuneet alkutuotannosta. Näin lapsena vasikan teurastukset syksyllä, kun teurastaja tuli taloon. Siinä ei ollut mitään ihmeellistä. Se oli normaalia elämää. Kannettiin tupaan veri sankossa ja äiti teki sitten ihanaa palttua, joka maistui tuoreen puolukkasurvoksen kanssa. Uuniin pantiin vasikanlihaa ja siitä sai hyvää leikkelettä, kun makkaroita ei syöty kuin jouluna. Lihasta äiti teki herkullista paahtopaistia, jonka maine kiiri, kun sitä tarjottiin vieraille. Se oli lähiruokaa parhaimmillaan. Kyllä meidänkin suurelle perheelle olisi tullut nälkä, jos ei olisi ollut lihaa välillä. Syötiin tietysti itsepyydettyä kalaa, herkullista riistaa. Lintupaistit, jänispaistit ja joskus hirvipaistit olivat suurta herkkua ja makunautintoja. Ihmeellistä, kun eläimet käsitetään nykyään, ikäänkuin ne olisivat ihmisiä, joilla on oikeus elää. Siis mitä, ihminenhän kesytti ja kasvatti ne tuotantoeläimeksi, jotta saisi ruokaa. Suomenkaan oloissa ei kasvintuotannolla selviä pelkästään peltoviljelyllä. Muoviset kasvihuonemaisematko ovat tulevaisuus?

Taidekuvia Amos Anderson  museo / Birger Carlstedt