Vaikeimpia asioita elämässäni on ollut ymmärtää useita kokemiani ihmissuhteita. Erityisesti omia ja muidenkin kertomia hyvinkin ongelmallisia suhteita. Yleensä tulen aika hyvin ihmisten kanssa toimeen, koska haluan uskoa ihmisistä hyvää jopa sinisilmäisesti. Olen sosiaalinen, luonteeltani ulospäinsuuntautuva, mutta varmaan liian rohkea sanomaan mielipiteeni. Siinä olen joutunut pettymään monta kertaa, kun olen luullut, että kaikesta voi jutella avoimesti ja aina voi sopia erimielisyydet. Kyllä olen lyönyt päätäni pahasti seinään, varsinkin jos sanomiseni ovat olleet toisen käden tietoa. Mutta uskon silti ihmisyyteen ja ihmisten hyvyyteen. - Tähän ikään mennessä olen nähnyt ja kuullut oikeastaan jo kaiken mahdollisen ympärilläni. Vaikeimmat ihmissuhteet ovat yleensä suvun ja sukulaisten kanssa, koska heitä ei voi valita, monet persoonat vain tulevat nopesti ja yllättäen sukuun. Joskus yksikin sukulainen saa koko suvun korttipakan sekaisin. Joka suvusta löytyy joku henkilö, jonja arvomaailma tai käytös on muuta kuin mihin suvussa on totuttu. Ystävät voi valita ja siksipä ne ovat kaikille tärkeitä, jopa tärkeämpiä monta kertaa kuin monet läheiset sukulaiset. Monet ystäväni ovat kertoneet hyvinkin vaikeista ihmissuhdekuvioistaan. Niitä kyllä riittää lähes jokaisella tuntemallani ihmisellä. Jotkut tarinat tuntuvat jopa epäuskottavilta, mutta ihmissuhdekuviot ovat monesti vaikea pelikuvio. Onneksi suurin osa ihmisistä osaa löytää sen oman sosiaalisen ympäristönsä, missä mennä elämässä eteenpäin.
Usein juttelemme myös vanhan äitini kanssa näistä ihmissuhdeasioista ja hänkään ei ymmärrä ihmisiä, jotka tekevät elämänsä itselleen ja lisäksi muille hyvin vaikeaksi. Eikö olisi helpompaa kaikkien osapuolien kannalta, että yrittäisi tulla toimeen edes jotenkin kaikkien kanssa. Ja taidon keskustella voi aina oppia tai opetella, jos on halua siihen. Äitiäni on kahdesti koettu sota opettanut, miten vihaa ei kannata pitää sisällään, vaan on yritettävä mennä eteenpäin elämässä ja oltava sovussa kaikkien kanssa. On osattava myös antaa anteeksi. Riita on osattava sopia ja on puhuttava avoimesti. Hyvä sydän on paljon arvokkaampi kuin mikään maallinen omaisuus. Monen hyvän ystäväni kanssa pohdimme usein, miksi näitä ongelmasuhteita on lähes jokaisella. Onnekas se, joka on osannut luovia koko elämänsä ajan niin, ettei ole päässyt kokemaan ongelmasuhteita, vai onko heitä olemassakaan? Kuuluuko sekin elämän rikkauksiin, vaikeat ihmissuhteet? Suhteellisuudentaju, sitä varmaan tarvittaisiin paljon ihmissuhteissa ja realismia. Mielikuvat ja luulot sotkevat monen elämää liikaa. Ja vanha sanonta, niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, pitää paikkansa aina ihmiskohtaamisissakin.
Surullisia tarinoita kuulee hyvin usein, miten viha tai kateus kaihertaa monen sisintä jopa vuosikaudet. Viha saa ihmisen tekemään outoja tekoja. Murhia, tulipalon sytyttämisiä, liikenneonnettomuuksia ja mitä kummallisimpia ja outojakin juttuja. Eripura saattaa alkaa tosi pienestäkin sanomisesta, jolla ei ole loppujen lopuksi suurtakaan merkitystä elämässä. Usein riittää vain spontaani mielenilmaus, jota ei haluta ymmärtää. Monesti lähipiiriä loukkaa jo se, että loukkaannutaan herkästi. Olemmehan me ihmiset erilaisia ja siitä nämä ihmissuhdevaikeudet yleensä johtuvat, että emme ymmärrä toisiamme. Siitähän ne sodatkin alkavat, erimielisyyksistä. Onko raja tuossa vai tuossa? Tehdäänkö näin vai näin? Mitäs tuli sanottua? - Lapsena loukattiin ja loukkaannuttiin, mutta aina sovittiin. Miksi se taito katoaa ja unohtuu iän tullessa niin monelta? Sitten ovat nämä aina oikeassa olevat ihmiset, heitä on paljon eikä heidän kanssaan voi edes neuvotella. Niin työelämässä kuin vapaalla besserwisserit tietävät kaiken ja osaavat kaiken.
Tällä elämänkokemuksella voin sanoa, että useimmiten riidat aiheutuvat materiaalisista asioista. Perintöriidat ovat tavallisimpia, eli kuka se mitäkin perii. Pahinta on, jos sisaruussuhteet menevät pilalle lopuksi elämää pientenkin juttujen takia. Jokainen voisi katsoa peiliin ja miettiä omaa käytöstään. On tieriitoja, mielipideriitoja, näkemys-, arvo- ja asennoitumiseroja. Monet riidat ja usein pahimmat on nähty anoppien, appien ja miniöiden välillä. Sekin on normaalia, koska ollaan eri ikäisiä ja näkemykset erilaisia. Itse tulin anoppini kanssa hyvin toimeen, koska halusin niin - jo lastemme tähden. Meillä oli isojakin mielipide-eroja asioista, mutta se ei haitannut. Käytiin yhdessä teatterissa, näyttelyissä, kahvilla, ostoksilla. - Pahinta on, jos ei osata sopia ja eristetään jopa isovanhemmat lapsenlapsistaan! Siinähän kärsivät kaikki, myös erityisen paljon ne pienet lapset. Kyllä jo lasten takia pitäisi osasta antaa anteeksi , koska isovanhempien merkitys kasvatuksessa on suuri. Miltä tuntuukaan olla koko ajan erossa niistä, joita rakastaa todella paljon. Ihmiset osaavat olla todella julmia toisilleen ja erityisesti lähisukulaiset. Miksi, miksi, miksi? Jos asioista ei puhuta avoimesti ja siirretään mahdollista keskustelua, se tulee yhä vain vaikeammaksi. Parasta olisi tarttua heti ongelmaan.
Myös eroavat pariskunnat voivat kohdella toisiaan julmasti lasten tapaamisasioissa jopa eristäen eli vieraannuttaen monilla keinoilla. Vieraannuttamista käytetään vihatilanteissa usein varsinkin juuri sukulaisten tai vanhempien tai isovanhempien kesken. Se on erittäin paha henkinen ase, jolla lyödään usein jo valmiiksi usein lyötyä. Valehtelu ja asioiden muuntelu saattaa olla myös se paljon käytetty henkinen ase, joka on jopa rehellisillä suomalaisillakin käytössä, pulmatilanteessa tai hätätilanteessa. Valehtelu on vaikea asia, koska sekin on usein tulkinta-asia. Erotilanteissa puolisot muuttuvat usein myrkyllisen kitkeriksi toisiaan kohtaan, kun pitää jakaa omaisuutta. Käsittämättömiä tarinoita kuulee eroavista pariskunnista, kun omaisuutta jaetaan. Onko rahalla todellakin niin paljon merkitystä elämän kokonaisuudessa? Eikä henkinen rikkaus ja inhimillisyys ole tärkeämpi ominaisuus ihmisessä kuin materia, kun häntä muistellaan ajan sitten joskus? Ihminen on monta kertaa peto toiselle. Mistä näitä tunteettomia ihmisiä syntyy?
Ystävienkin väliset riidat voivat johtaa siihen, ettei sopua enää löydy. Se on usein rasittavaa myös muusta lähipiiristä. Kaikki riidat ja eripura rasittavat lähipiiriä. Miksi ihmiset käyttäytyvät niin tyhmästi? On huipputekniikkaa ja huippuosaamista, mutta miksei huippuihmistaitoa. Sitä ei opeteta koulussa, ei yliopistossa, ei ole tiedekuntaa, joka opettaisi ihmisuhdetaitoja. Kuka keksisi pillerin, joka tekisi meistä kaikista parempia ihmisiä? Rokotteita keksitään, mutta parempaa ihmistä ei vaan saada luotua. Kasvatuksella saadaan tietysti paljon aikaan, jos halutaan. Usein kuitenkin vanhempien asenteet siirtyvät lapsiin ja kierre on silloin valmis. - Jos kertoisin kaikki elämäni aikana kuulemani ja kokemani vaikeat ihmissuhteet, se olisi paksu kirja! - Onneksi omat kaikkein läheisimmät ihmissuhteeni ovat kunnossa ja se onkin elämässä kaikista tärkeintä.
Kommentit